keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Voi nenä minkä punkin nappasit...

Kävin eilen ajamassa kaverin pelloilla jäljen. 220m, 5 kulmaa, 5 purkkia.
Koira ajoi todella huonosti, jopa Jumiksi todella huonosti. Kulmat jotka yleensä on tosi varmoja oli ylivetoja 3/5 ja ne kaksi jota meni hyvin niin meni epävarmaksi suoraan kulman jälkeen. Päätä nosteli ja yritti saada ilmavainua. Jotenkin todella häröinen jälki - vähän samantyyppinen kuin viimeksi.

Olen huomannut, että se muutenkin pärskii enemmän tällä hetkellä ja hinkkaa nenää mattoon, minuun, sohvaan, suurinpiirtein jokaiseen vähänkään karheaan asiaan (juu, mä olen todella karhea!). Ei auta muu kuin hakea eläinlääkäriltä punkkikarkoitetta ja toivoa, että se on syy tuohon jälkeen. Jos ei ole niin multa varmaan pääsee itku koska niin hyvin tuo on kuitenkin ajanut noita jälkiä tähän asti enkä ole omasta mielestäni tehnyt mitään ihan järkyttävää koiralle...

Tottis menikin sit vähän paremmin (vain vähän). Sitä intoa jumpataan edelleen ja innolla odotan ensin maastoleiriä ja ensi kuussa sitten maailmanparhaimpien kanssa tottisleiriä. Samalla tässä odotan kieli pitkällä, että tuleeko minulle kenties perheenlisäystä koiramuodossa vielä syksyn aikana. Sen pitäisi selvitä ihan viikon / parin sisällä... :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti