Minulla on ollut tapana vakuuttaa kaikki eläimeni sillä köyhällä ei ole varaa olla ilman vakuutusta. Etenkään nykypäivänä kun pieneläinklinikat veloittaa ihan järkyttäviä summia kaikesta.
Minulla on lähes kaikki vakuutukseni LähiTapiolassa. Nyt kuitenkin ko. firma pikkuhiljaa hinnoittelee itsensä ulos pelistä ihan jo pelaamalla omavastuu-osuuksilla ja hankaloittamalla vakuutuksen ottajan elämää. Niinpä sitten päätin kilpailuttaa Naton vakuutuksen.
Kohteena on siis kääpiöbullterrieri, Tanskasta tuoto, alle 4kk. Hakusessa eläinlääkärikuluvakuutus sekä vastuuvakuutus ja niin, että kotivakuutusta ei tarvitse olla ko. yhtiössä.
LähiTapiola
Vakuutuskatto 1700e /vakuutuskausi.
Omavastuu 60e + jäljelle jäävästä osuudesta 25% ja maksetaan joka käynnistä.
Hinta: 415e /vuosi.
Agria
Vauutuskatto 3000e /vakuutuskausi.
Omavastuu 160e (kerran 125 päivän aikana) + 20% käynnin hinnasta.
Hinta: 271e /vuosi (vain ekana vuotena, lopuksi hinta nousee 418e /vuosi).
If
Vakuutuskatto 2000e /vakuutuskausi.
Omavastuu 35% käynnin hinnasta, ei muita kuluja.
Hinta: 315e /vuosi.
Päädyin lopuksi If:in tarjoukseen. Se on satasen muita halvempi ja mikäli eläinlääkärilasku jää alle sen 600e niin se korvaa myös paremmin kun esim. LähiTapiola. Agriaa mietin pitkään mutta vihaan piilokuluja ja vakuutuksen lopullisen hinnan sain selville vasta siinä vaiheessa kun soitin heille (sähköposti tai internet-tutkailu ei avannut lopullista hintaa). Ehdot näissä on kutakuinkin samat paitsi, että en ottaisi If:ltä vakuutusta mikäli minulla olisi jalostusnarttu sillä vakuutus ei korvaa keisarinleikkauksia (nuo kaksi muuta korvaa sen kyllä). Kaikenkaikkiaan vakuutusta ottaessa tulisi olla tarkkana siitä mihin käyttöön koira tulee ja minkälaisia riskejä terveydellisesti sillä saattaa olla. Pitää muistaa myös se, että valitun vakuutusyhtiön kanssa saattaa olla naimisissa koiran loppuelämän sillä jos koira sairastuu vaikka allergiaan tms niin tuskin pystyy enää yhtiötä vaihtamaan ainakaan niin, että seuraava yhtiö korvaisi allergiahoidoista mitään.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vakuutus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vakuutus. Näytä kaikki tekstit
torstai 13. huhtikuuta 2017
perjantai 1. huhtikuuta 2016
Rapatessa roiskuu
Brio kävi viime viikonloppuna (eli pässiäisenä) luonnetestissä ja heti seuraavana päivänä ensiavussa. Koirat telmusi ihan normaalisti pihalla, oli muutaman sekunnin pystypaini, vihelsin, juoksivat tykö ja jatkoivat leikkimistä. Brio tuli hetken päästä terassille ja jäi siihen nuolemaan jalkaa. Ensin en reagoinut asiaan koska, noh, koirat nuolee tassujaan mutta hetken päästä se "spider-sense" heräsi ja kävin katsomassa.
Rikkipoikki se nahka oli. Siitä oli revennyt tosi siististi 0,5cm x 3cm pala ihoa ja alta paistoi lihaskalvot ja luut. Ei muuta kun koira suihkuun, vettä - betadinea - vettä - haavasidos ja koira autoon. Muut koirat sisälle (tässä kohtaa unohdin kuitenkin laittaa pakkasen lapsilukon kiinni) ja nokka kohti Helsinkiä.
Matkalla soitin ensin Univetiin Tammistoon jossa vastaus oli, että tervetuloa mutta saat odottaa pari tuntia. Ei mun pupsi odota eli jatkoin soittamista ja Mevetistä lupasivat ottaa sisään heti. Ei muuta kuin nokka kohti Mevettiä.
Päästin kun päästiinkin sisälle heti ja eläinlääkäri tutki, totesi, että pitää tikata ja Brio rauhoitettiin. Siellä se sitten oli pöydällä vajaa 20 min ja sain kotiohjeet ja kaulurit ja ab-kuurin ja kipulääkkeitä. Sain myös laskun - 520e. Lähitapiola kiittää taas ;)
Kotiin tullessani Jumi oli avannut sen lapsilukottoman pakastimen ja syönyt leivät mitä siellä oli.
Seuraavana päivänä lähdin Hifin kanssa silmälääkärille jossa sillä todettiin dermoidi vasemmassa silmässä (kirjoittelen toiste tästä) ja kun tulin takaisin oli Jumi askarrellut auki pakastimen ihan itse tällä kertaa. Myös kilon ankka oli hävinnyt. Mä en välillä kestä tuota vanhinta koiraa.
Rikkipoikki se nahka oli. Siitä oli revennyt tosi siististi 0,5cm x 3cm pala ihoa ja alta paistoi lihaskalvot ja luut. Ei muuta kun koira suihkuun, vettä - betadinea - vettä - haavasidos ja koira autoon. Muut koirat sisälle (tässä kohtaa unohdin kuitenkin laittaa pakkasen lapsilukon kiinni) ja nokka kohti Helsinkiä.
Matkalla soitin ensin Univetiin Tammistoon jossa vastaus oli, että tervetuloa mutta saat odottaa pari tuntia. Ei mun pupsi odota eli jatkoin soittamista ja Mevetistä lupasivat ottaa sisään heti. Ei muuta kuin nokka kohti Mevettiä.
Päästin kun päästiinkin sisälle heti ja eläinlääkäri tutki, totesi, että pitää tikata ja Brio rauhoitettiin. Siellä se sitten oli pöydällä vajaa 20 min ja sain kotiohjeet ja kaulurit ja ab-kuurin ja kipulääkkeitä. Sain myös laskun - 520e. Lähitapiola kiittää taas ;)
Kotiin tullessani Jumi oli avannut sen lapsilukottoman pakastimen ja syönyt leivät mitä siellä oli.
Seuraavana päivänä lähdin Hifin kanssa silmälääkärille jossa sillä todettiin dermoidi vasemmassa silmässä (kirjoittelen toiste tästä) ja kun tulin takaisin oli Jumi askarrellut auki pakastimen ihan itse tällä kertaa. Myös kilon ankka oli hävinnyt. Mä en välillä kestä tuota vanhinta koiraa.
Jumin taidonnäyte siitä miten rikotaan lapsilukko
perjantai 13. kesäkuuta 2014
Hammaspeikot kuriin
Eilen oli kauhulla odotettu kulmahampaan juurihoito numero kaksi. Kauhulla siksi, että jopa minulle (jolla oikeasti ei ikinä ole rahaa) peräkkäisistä kuukausista yli tonnin maksavat leikkaukset vievät aika hapoille... Jumilla on toki vakuutus (köyhällä ei ole varaa olla ilman!) mutta vakuutus korvaa vain siihen ~1700e /vakuutuskausi ja meillä on pohjalla jo tuo talven alla sattunut suolistotukos ja nyt siihen päälle tämä reilun 2000e keikautus. Eli itselleni maksettavaa jäisi vähintään sen 700e ja kun ei ole säästöjä niin...
Anidentissä hoitivat Jumin taas erinomaisesti - poika rauhoitettiin kahden jälkeen ja viideltä soitettiin, että oli reagoinut hyvin herätteeseen ja ulvoo siellä menemään. Eli ei muuta kuin nokka kohti Veikkolaa. Siellä se urpo odotti minua ja meinasi, että hän lähtee kävelemään vaikkei jalatkaan vielä kantanut. Saatiin kotiutumisohjeet ja kipulääkkeet. Laskukaan ei ollut "niin" paha, reipas 950e. Laitoin Jumin autoon ja kävin vielä eläinlääkärin kanssa läpi kaikki rtg-kuvat ja toimenpiteet. Edellinen paikka ja juuri oli näyttänyt todella hyvältä ja jatkossa käymme tarkistus-rtg-kuvissa. Ensimmäinen tarkistus on 3kk päästä ja siitä sitten vuoden välein (edelleenkin - luojan kiitos vakuutuksesta!).
Tällä kertaa säästyin siitä krapula-ulvonnasta ja Jumi nukkui koko illan. Brio sen sijaan oli oma ärsyttävä itsensä - kun toinen tahtoo nukkua niin toinen kävelee kotona kuin pöksyt olisi täynnä muurahaisia ja raahaa leluja paikasta toiseen.
Pahoittelen kuvalaatua mutta pimeässä koiran kanssa joka ei halua, että sen suuta enää ronkitaan niin tämä on paras mihin pystyin.
Anidentissä hoitivat Jumin taas erinomaisesti - poika rauhoitettiin kahden jälkeen ja viideltä soitettiin, että oli reagoinut hyvin herätteeseen ja ulvoo siellä menemään. Eli ei muuta kuin nokka kohti Veikkolaa. Siellä se urpo odotti minua ja meinasi, että hän lähtee kävelemään vaikkei jalatkaan vielä kantanut. Saatiin kotiutumisohjeet ja kipulääkkeet. Laskukaan ei ollut "niin" paha, reipas 950e. Laitoin Jumin autoon ja kävin vielä eläinlääkärin kanssa läpi kaikki rtg-kuvat ja toimenpiteet. Edellinen paikka ja juuri oli näyttänyt todella hyvältä ja jatkossa käymme tarkistus-rtg-kuvissa. Ensimmäinen tarkistus on 3kk päästä ja siitä sitten vuoden välein (edelleenkin - luojan kiitos vakuutuksesta!).
Tällä kertaa säästyin siitä krapula-ulvonnasta ja Jumi nukkui koko illan. Brio sen sijaan oli oma ärsyttävä itsensä - kun toinen tahtoo nukkua niin toinen kävelee kotona kuin pöksyt olisi täynnä muurahaisia ja raahaa leluja paikasta toiseen.
Pahoittelen kuvalaatua mutta pimeässä koiran kanssa joka ei halua, että sen suuta enää ronkitaan niin tämä on paras mihin pystyin.
maanantai 16. joulukuuta 2013
Huonon onnen viikonloppu
Messariviikonloppu. SE viikonloppu mitä odotin koko vuoden (näyttelyistä siis). Olin suunnitellut mitä ostan, mitä teen minäkin päivänä ja mitä laitan päälleni. Koira oli pesty ja kamat pakattu.
Perjantaina lähtiessäni kotoa annoin Briolle putkiluun ja lähdimme Jumin kanssa näytelmiin. Sileän erin verran juostiin kehässä ja tuomari oli mielestäni hieman "epäluotettava" kun joutui yhden koiran kohdalla kysymään, että minkä värinen koira on kyseessä. Sitä jotenkin uskoisi, että tuomari tietäisi rodun sallitut värit yms ennenkuin astuu kehään.
Kun maksoin messarin kolmelle päivällä nostelin kulmakarvoja sen kovalle hinnalle. Viikonloppu näyttelyineen tuli maksamaan reilu 150e. Taisi olla kohtalon ivaa, että tämä tukostouhu sattui juuri samalle viikonlopulle. Eläinlääkäri tuli maksamaan reilu 750e. Onneksi on vakuutus!
Messarin jälkeisenä päivänä alkoi taas kakka kulkemaan ja onkin sen jälkeen kulkenut normaalisti. Ihan hysteerinen en sentään ole edelleenkään luiden tai luupäivien suhteen mutta tämän kokemuksen jälkeen meillä ei kyllä anneta valvomatta mitään luita ja samana päivänä ei syödä luita ja kuivaruokaa.
Perjantaina lähtiessäni kotoa annoin Briolle putkiluun ja lähdimme Jumin kanssa näytelmiin. Sileän erin verran juostiin kehässä ja tuomari oli mielestäni hieman "epäluotettava" kun joutui yhden koiran kohdalla kysymään, että minkä värinen koira on kyseessä. Sitä jotenkin uskoisi, että tuomari tietäisi rodun sallitut värit yms ennenkuin astuu kehään.
Iltapäivällä kun tulin kotiin päästin koiran irti ovella ja Jumi nuuhki ilmaa ja ampaisi makuuhuoneeseen. Hetken päästä kuulin Jumin syövän sitä putkiluuta enkä ajatellut asiaa sen enempää kun onhan se niitä syönyt vaikka kuinka ja paljon. Todellisuudessa se oli syönyt koko sen putkiluun vaikka normaalisti se syö pelkän sisuksen.
Illalla juttelin puhelimessa lauantain näyttelystä sekä perjantain koirista. Olin keskiyöllä viemässä koiria vielä kuselle ja kutsuin Jumia ovelta. Koiraa ei näy eikä kuulu. Kurkkaan olohuoneeseen jossa koira makaa edelleen sohvalla. Käsken sen alas. Jumi ei liikahda. Käsken uudestaan. Hitaasti koira valuu lattialle jossa se seisoo katkarapuna lattialla kunnes lysähtää lattialle. Soitin pieneläinklinikalle ja kannoin koiran autoon.
YES:llä ottivat suolistosta röntgenin, totesivat luumassan ja nesteyttivät. Jumi veti kuulema hirveän ripaskan seinille joten diagnoosi oli akuutti ripuli sekä kaasuuntuminen ja antoivat mukaan ab-kuurin ja kotiuttivat meidät.
Lauantai mentiin hissukseen mutta kakkaa ei kuulunut ja koira edelleen seisoskeli / käveli katkarapuna. Mitä lähemmäs iltaa mentiin sitä enemmän muuttui taas katkaravuksi (lääkkeet lopettivat tehoamisen). Illaksi mentiin taas YESlle hoitoon. Tällä kertaa röntgenillä todettiin se samainen luumassa ja sen, että kyseessä on tukos. Nestettä kaveri sai paljon sekä kipulääkkeitä. Parafiinia sekä etu- että takakautta ja paskomisen jälkeen otettiin kontrollikuvat. Kaasualueet olivat ennallaan mutta massa oli pienentynyt. Lähdettiin kotiin 8h hoidon jälkeen.
Messarin jälkeisenä päivänä alkoi taas kakka kulkemaan ja onkin sen jälkeen kulkenut normaalisti. Ihan hysteerinen en sentään ole edelleenkään luiden tai luupäivien suhteen mutta tämän kokemuksen jälkeen meillä ei kyllä anneta valvomatta mitään luita ja samana päivänä ei syödä luita ja kuivaruokaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)