"Taisin ajaa koirasi päältä"

Hifi järjesti sitten vähän omaa pientä kivaa viime viikolla. Olin juuri tullut kotiin ja siivoilin koirien yksinoloa pois (eli kenkiä, paperisilppua, pentupissoja) lattialta kun mies tuli kotiin ja koirat oli pihalla.

Ei varmaan mennyt montaa minuuttia sen jälkeen kun mies oli kävellyt ovesta sisään kun sanoin ääneen, että ihan kun kuulisin haukkua väärältä puolelta taloa. Nousin seisomaan ja samaisessa hetkessä soi ovikello. Oven takana seisoo hieman hätääntynyt nainen joka kertoo, että ajoi koiramme päältä. Tässä kohtaa mulla löi ihan tyhjää. Ilmeisesti kysyin, että minkänäköinen koska minulle kerrottiin, "että sellainen pieni ja punainen". Juoksin ilman takkia ja sukasillani ulos pakkaseen (tietty oli juuri ne -25 asteen pakkaset tällöin). Huusin Hifiä ja se juoksi suoraan mun syliin parkissa olleiden autojen takaa.

Ei tuu verta. Ei arista. Ei ole poikki eikä roiku oudosti. Laskettaessa maahan nostelee vähän oikeaa takajalkaa. Nainen oikaisee puheensa ja sanoo, että auto ainakin tönäisi koiraa. Olin edelleen ihan puulla päähän lyöty ja kiitin ja pyysin anteeksi vuoronperään. Olin melko sekava todennäköisesti... Mies kaappasi koiran syliin ja kannettiin sisällä ja suoraan häkkiin. Nopein eläinlääkäriaika oli kahden tunnin päähän. Pari tuntia kävelin kuin neuloilla. En uskaltanut päästää Hifiä pois häkistä JOS olisi käynyt hassusti ja siellä jotain poikki olisi.

Ennen lähtöä Hifi pääsi pissalle ja sitä siinä kännykän valossa syynättiin, että näkyykö verta vai ei. Ei näkynyt. Eikä kylläkään tässä kohtaa ontunut tai keventänyt jalkaa mutta sen kummempia tutkimuksia en tehnyt vaan koira autoon ja eläintohtoriin.

Kävin ekaa kertaa Virkkalan Tuhatjalassa. Eläinlääkäri oli vähäsanainen ja ei erityisen kiinnostunut tapauksesta. Taisi se vilkaista niitä rtg-kuvia... Ontumatutkimuksessa ja palpoidessa kaikki oli normaalia. Otettiin varuiksi lonkkakuva sekä sivukuva ja kaikki luut ehjänä, ei aristanut, ei ontunut, ei turvottanut. Samalla sitten lonkat, lanne ja kintereet kuvattu puhtaaksi joten selvittiin säikähdyksellä.

Mutta mä en ehkä tokene ikinä.

lomalomalomalomaloma

Mulla alkaa L O M A !
En tiedä monetta vuotta pidän lomani elokuussa mutta perinteeksi se on muodostunut. Kelit on yleensä lämpimät, ei liian kuumat. Kaikki muut on palaneet töihin / kouluihin joten rannat yms on ihan vaan omaan käyttöön. Ihan parasta siis.

Pientä remonttipäivitystä ajattelin myös tehdä. Aita on nyt ollut pari viikkoa valmis ja pystyssä. Koirat nauttii täysin rinnoin ja niin myös palvelusväki. Aivan mahtavaa tuo aita ja meidän piha.

Se siis ulottuu tuonne metsään saakka. Koirat nauttii ihan täysin rinnoin ja en voi sanoa ettenkö minä ole ihan tyytyväinen. Lisäksi se on melko huomaamaton ja vaikka oli veemäistä pystyttää se niin loppujen lopuksi se meni aika nopeasti. Maakairalla ja hakasnaulaimella oli suuri osuus asiassa ja ilman niitä oltaisi todennäköisesti edelleen kaivamassa ekaa tolpanreikää.

Ostettiin myös tuossa kuukausi sitten auto. Toinen nelipyörä perheeseen sillä täällä jumalan selän takana ei todellakaan kulje busseja saatika mitään järkevää poikkiliikennettä jos bussi sattuisikin ajamaan ohi. Diisselikoneella varustettu Volvo V70. Ainoat kriteerit ostamiseen oli 

1. Diisseli (minulla on yli 50 km työmatka)

2. Koirien Variocage mahtuu paksiin

3. Se ei ole ruman värinen (okei tää ei ollut oikea kriteeri)

No Volvo tuli ja siirrettiin Variocage kyytiin. Koska Volvon paksi on pidempi kuin Fordin niin sain koirille lisätilaa melkein 10cm (eli sain venytettyä tuon DXXL täyteen mittaan). Nyt tyypitkin mahtuu kokonaan häkin sisälle seisomaan. Ostin (sorruin, ai nou) samalla uudet ventat niille Findogsilta.

Muuten elämä on aika laiffia, tässä pikkuhiljaa alkaa remppakäsi syyhyämään kun pääsee lomille. Tarkoituksena olisi entisöidä ruokapöytä + tuolit, "meikkipöytä", eteisen senkki ja olohuoneen senkki. Sen jälkeen uskaltaa ehkä jopa postaa jotain kuvia niistä... 

Variocage Double XXL

Pakko pyhittää kokonainen blogipostaus tuolle Variocagelle. Omassa arkisaasteessa sitä sivuutin mutta on se niin hieno, että pakko siitä on kirjoittaa ihan kokonaan oman jutun.

Ostin uuden auton sillä ajatuksella, että koirilla on kivemmat oltavat ja alla olisi turvallisempi menopeli (ja koska halusin toimivan radion). Päädyin (en omasta halusta) Ford Focukseen johon menee Variocagen Double XXL takapaksiin aika mukisematta. Variocage on siis kolaritestattu koirahäkki.

Halvemmalla irtoaisi varmasti veräjä tai mittatilaushäkki mutta minulle tärkeintä oli nimenomaan se, että se ympäröivä kori imee sen takaata tulevan iskun itseensä. Nykypäivän autot kun on suunniteltu siten, että lyhenevät peräänajossa takakontin verran jopa pienemmissäkin vauhdeissa.

Olin siis pitkään haaveillut tuosta Variocagesta ja lopulta tuli "thö päivä" eli häkki tilaukseen. Jotain 800e ja rapiat tuli hinnaksi. Halpaa kuin saippuaa mutta onneksi on osamaksu - ei siis tunnu missään. Häkki tuli ja se asennettiin Focuksen paksiin maksimimittoihin, ei mitään väljyttä sivuilla eikä syvyydessä. Jos olisi isompi takakontti niin syvyyttä saisi lisää sellaisen ~15cm mutta tuon auton paksi ei anna periksi. Mittasin häkkien sisämitat ja tällä hetkellä yhden koiran yksiö on 51cm x 85cm tiloissa.

Sivuilla sanotaan, että "Esimerkkinä mainittakoon että mm. asiakkaamme Poliisi pitää Double-XL kokoista häkkiä kahdelle saksanpaimenkoiralle riittävänä." mutta niillä taitaa olla häkki maksimimitoissa koska itse en laittaisi amstaffia isompaa tuonne häkkiin.

Olin siirtynyt pois yhteishäkistä jonka mitat oli 90cm x 75xm (jossa koirat pysty makaamaan aika pitkänä kun olivat samassa häkissä) niin tuo Variocage oli tilavuudeltaan hieman pettymys. Aika nopeasti kuitenkin minä ja koirat siihen totuttiin ja molemmat pystyy hyvin koisaa siellä treenien aikana.

Mukana tullut kumimatto haisi aika voimakkaalle alussa mutta haju hälveni muutamassa päivässä. Häkki ei alkuun rämissyt yhtään mutta askarteluun erikoistunut Brio kaivoi omalta puoleltaan pois kuusi vai kahdeksan välityynyä joiden tarkoitus on siis hiljentää häkki. Näiden poistojen jälkeen häkki rämisee hieman. Treenikamat menee pakostakin takapenkillä koska kuten huomata saattaa sivuille ei todellakaan mahdu yhtään mikään ja koska häkki on avoin (kalterit) ylhäältä alas en edes uskaltaisi laittaa sivuille mitään erityisempää koska paskartelu-askartelija Brio (tai Jumi) varmaan söisi kaiken.

Mutta pakko se on sanoa, on mulla paljon turvallisempi olo nyt!

Koirani Arkisaaste 4/5

"Meinasi hallitus unohtaa laittaa näitä kuvia tänne kun on mukamas niin kiire kokoajan... aamu ja päivä meni nauttiessa vapaapäivästä (emme assarin kanssa tehty mitään) ja hallituskin näytti iloisemmalta kun tuli kotiin illalla vaikka oltiin vaan nukuttu koko päivä. Illalla mentiin taas metsään juoksee ja sit hallitus siivosi meidän auton ja vaihtoi meille uudet mätsäävät aluset."

Muta tekee kuulema hyvää?

Olen edistynyt. Käytiin metsäjäljellä joka ei mennyt ihan kaikkien sääntöjen mukaan mutta olen silti ihan hirmu tyytyväinen! Tätä fiilistä nyt nopeasti purkkiin ja hyllylle, että sitä voi annostella sieltä silloin kun sitä oikeasti tarvitsee.

Meidän jälki-iltahan alkoi hyvin mielenkiintoisesti sillä, että jäin mun ruohonleikkurilla kiinni mutaan. Seuraavin tuloksin:

Auto saatiin kuitenkin mudasta pois ja päästiin kävelemään jälki.
Speksit jäljelle oli reilu 500m, vieraan tekemä ja viisi purkkia.
Kaikki ei toki mene kuin Strömsöössä, ei edes meidän jälki. Lähdettiin innokkaana ja pidin liinasta kiinni ekalle purkille joka nousi helposti. Kakkoselle mentiin tosi hyvin. Sit herpaantui nenä (tiedä sitten oliko syynä liikkeessä olevat sienestäjät vai maasto vai mielentila) ja mentiin lujaa ympäri. Veikkaan, että koira ehti neloselle syömään mutta se purkki jäi. Viitosen Jumi nosti. Eli koira nosti 1, 2 ja 5. 3 ja 4 jäi metsään.

Tarkoitus olisi nyt ajaa pelkästään vieraiden tekemiä jälkiä koska selvästi oli vähän haastetta ja huomaan, että vaikka olen päästänyt liinasta irti (katkaissun napanuoran!) niin huomaan miten paljon minulla on halua ohjata koiraa eteenkin kun en tiedä missä se jälki menee. Toisinsanoen ohjaan koiraa kun tiedän edes suurinpiirtein missä jälki menee. Mutta kaikesta huolimatta olen tosi tyytyväinen.

Ei enää itsetallottuja jälkiä tai sitten joudun tallomaan ne niin, että kävelen katse maassa etten todellakaan tiedä missä olen.