sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Irtokoirat ja perkeleet

Olen kaksi ja puolivuotta kuluttanut Helsingin katuja koiran kanssa. On ollut useampi "läheltäpiti" -tilanne jossa vastapuolen koira on karannut taluttajalta tai taluttaja on päästänyt räkyttävän koiransa ihoon kiinni. Kertaakaan en ole tarvinnut pelätä oman koirani puolesta kuitenkaan. En sitä, että oma tulisi syödyksi enkä sitä suurempaa, että oma koira söisi jonkun muun koiran. Kehtaisin jopa sanoa, että koirani on ns. "hanskassa".

Minulle on kuitenkin ihan ilmiselvää miten toimisin jos koirani purisi toista koiraa. Toki koirat erotettaisiin jonka jälkeen avataan lompakko ja kysytään korvaussummia. Tai vaihdetaan yhteystietoja. Tai lähdetään eläinlääkärille koko kasa. Minusta siinä ei ole mitään epäselvää. Vahinkoja sattuu kaikille mutta fiksut omistajat osaavat kantaa vastuunsa tapahtuneesta.

Harmittavan usein saa kuitenkin lukea miten sen hyökkääjän koira on lähtenyt livohkaan. Lieneekö syy raha, omatunto (tieto, että kenties teki jotain väärin), häpeä tai pelko siitä, että vaatimus olisi oman koiran henki. En tiedä. Tiedän kuitenkin, että moni on viime aikoina jäänyt shokissa sen vertavuotavan koiransa kanssa ja syyllistä sitten etsitään jälkeenpäin Facebookista yms. Kaiken tämän olen kuitenkin ajatellut olevan yksittäistapauksia, eihän tällaista tapahtuisi minulle. Eihän?

Viime viikolla kävin jäällä kävelemässä Jumin kanssa. Oltiin juuri tulossa takaisinpäin rantaan ja otin tuttuun tapaan koiran kiinni (jäällä pidän irti kun näkyvyys on hyvä). Takavasemmalta kuului naisen huutoa ja kun käännyin katsomaan näin pienen mustan pilkun tulevan täyttä vauhtia meitä kohti. Nappasin Jumin remmin lyhyemmälle ja piilotin koiran selkäni taakse.

Pieni basenjihan sieltä tuli. Mitään kyselemättä yritti suoraan päälle ja kun tajusi koiran olevan minun takana kiersi ympyrää jotta pääsisi Jumia puremaan kintereisiin. Taisi toi Jumi jotain osumaa jopa ottaa. Potkaisin koiraa jossain vaiheessa ja karjuin omistajalle (joka jäi ~50m päähän huutelemaan koiraa). Lopuksi basenji selvästi tajusi, ettei tästä mitään tule ja lähti omistajansa luokse. Omistaja kääntyi kannoillaan samantien kun huomasin koiran tulevan luokse ja lähti poispäin.

Siihen sitten jäin. Koirani "päälle" oli käyty ja mikäli en olisi ollut niin kireä tuon kurin kanssa niin on mahdollista, että basenji olisi tässä vaiheessa entinen. Vaikka minulla on laki puolellani (minulla koira kiinni, hänellä irti) en silti toivo kenenkään koiran kuolemaa omistajansa tyhmyyden takia. Ihmiset on niin ajattelemattomia. Jos en olisi saanut pidettyä omaani niin luoja tietää mitä hänen koiralleen olisi käynyt. En välttämättä yksin olisi saanut sitä kaivettua Jumin kitusista jos niinpäin olisi käynyt.

Sen lisäksi hyviin koiranomistajan tapoihin kuuluu kysyä kun tilanne on ohi, että tuliko vahinkoja ja miten korvataan. Joten tähän päätteeksi vielä lopputervehdys sen koiran omistajalle:


Jos joku sattuu tunnistamaan niin Arabianrannassa punavalkean Atte-basenjin omistajalle terveisiä, että mikäli koirasi käy suoraan muiden koirien päälle eikä tottele käskyjäsi niin kannattaa varmasti pitää koira jonkinlaisessa hihnassa. Lisäksi on ihan suotavaa tulla hakemaan se koira kun se kerran karkaa sinulta eikä huudella sieltä 50 metristä. Ja jos nyt ei mitään muuta niin käytöstapoihin kuuluu vähintään varmistaa, että toisen osapuolen koiralla on kaikki hyvin ennenkun jatkat matkaa.

Ja tiedoksi jos nyt tämä tieto sinua joskus tavoittaa, että ensi kerralla en välttämättä estä omaa koiraani puolustamasta itseään koska se on harvinaisen epäreilua koiraa kohtaan. Joten toivo, että meidän polumme emme enää kohtaa sillä tämän parivaljakon omistajaa on ihan syytä pelätä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti