Jälki oli 400m, kulmia kaksi, yksi ojanylitys (ekaa kertaa katkennutta jälkeä) ja viisi purkkia.
Hölmösti onnistuin kuitenkin maastoon nähden polkea jäljen "väärinpäin" eli aloitin sellaisesta kohtaa peltoa jossa jälki oli todella helppoa (keli oli kostea ja korkea heinikko). Jumi saikin ajaa sen ekat 200m täydellä 10m liinalla! Oh the joy. Mutta hitto se on pitkä matka koiraan... Olisin kuitenkin mielummin ajanut ensin vaikeamman osuuden ja lopuksi helpon.
Juuri ennen kulmaa maasto vähän vaikeutui ja oli kaksi todella tuoretta harhaa (niin tuoretta, että takana kävelevä appari taisi kysyä molempien kohdalla, että tuostako sä kävelit kun jälki oli niin selvä). Koira kävi jäljeltä pois (pysyi liinan mitalla) ja lähti sitten nätisti tekee kulmaa. Ylitti ojan helposti, ei edes jäänyt pohtimaan mihin jälki katkesi.
Loppusuora 200m oli sitten aika vaikeaa maastoa. Palanutta, kuivaa ja lyhyttä. Koira alkoi väsymään (kävi pissalla! wtf?!) mutta kiltisti ajoi loppuun asti. Kaikki purkit merkkas maahanmenolla, kahdelle avustettuna ja huomioitavaa oli, että kaikille purkeille tuli ollessaan jäljellä (ei niitä samoja fiaskoja mitä oli eilen).
Tähän on hyvä lopettaa viikko, ens tiistaina uusi neljän päivän jälkisykli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti