keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Vitsi mikä fiilis!

Voi hitsinvitsi mikä jälki eilen. Aivan uskomattoman hyvä. Siis ihan älyttömän hieno. Sanat ei riitä :)

Metsäjälki, 400m pitkä. Maasto oli vaihteleva, enimmäkseen sammalta tai lehtien peittämää. Purkkeja oli viisi ja keppejä kaksi. Esineet oli jätetty ~50m välein ja loppupurkki hieman pidemmällä välimatkalla.  Jälki sai jäähtyä tunnin verran kun kävin asioilla ja sit takaisin ajamaan.

En tehnyt janalähetystä tällä kertaa vaan suoraan jäljelle. Koira härventeli alkuun mutta löysi ekan purkin ilman ongelmaa. Siitä eteenpäin hirveällä härvellyksellä. Kävi haistamassa keppiä mutta kun olin vähän takana niin en tajunnut (hölmö minä). Kävelessäni eteenpäin huomasin sen kuitenkin maassa ja kutsuin koiran uusiks siihen. Ilmaisi sen ja palkkasin.

Siitä uudella lähetyksellä lähti ihan hevonpyllymäistä menoa. Juoksenteli ympäriinsä ja otti kaikenlaisia hajuja ja selvästi oli tyytyäväinen juoksemiseen. Olin jo luovuttamassa kun päätin että nyt mennään eikä meinata. Koira kiinni ja tiukalla äänellä totesin, että nyt ei pelleillä vaan tehdään töitä. Uusi lähetys ja sinne se meni. Kulki loppujäljen (300m) nenä maassa, 20m mun edellä ja ilmaisi kaikki purkit. Toisen kepin se ilmaisi ilman apua, meni jopa niin hienosti, että tuli vähän hassusti (oli jäljeltä pois ~viisi metriä) mutta bongasi hajun ja dyykkasi kepin kimppuun. 

Kauden päätavoite (maastovalmis koira) voisi ehkä jopa toteutua. En nyt hihku ennenkuin ollaan käyty ajamassa vieraan tekemää jälkeä koska pelkään, että ohjaan koiraa edelleen liikaa vaikkakin unohdan missä olen kävellyt enkä pidä liinasta kiinni. Jos aurinko ja kuu on oikeassa asennossa saadaan ehkä vieraan tekemä jälki vielä loppuviikosta. Iiiks! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti