Agrimarketista löytyy keltainen pallo jota kehutaan olevan maailman paras koiranviihdyttäjä. Kehut eivät ole turhaan - se on maailman paras koiraviihdyttäjä. Se on jopa niin hyvä, että sen paikka on varastossa kun sitä ei käytetä ja sen käyttöä pitää säädellä. Jumi eteenkin vetää sen kanssa aivan överiksi, puree itseään kieleen ja menee vaikka maailmaan ääriin sen pallon perässä. Mutta onhan se pirun hauskaa kun se häviää sinne toiselle puolelle tonttia heinikkoon ja ainoa mikä näkyy on keltainen pallo yläilmoissa.
Tässä pieni näyte miltä näytti meno 10 min jälkeen vielä!
torstai 30. heinäkuuta 2015
keskiviikko 29. heinäkuuta 2015
Paskan määrä ei ole edelleenkään vakio
Koirat kävi voittamassa Roturacen tuossa kesäkuun alussa ja saatiin sieltä voittosäkkinä kotiin Hillsin joku aktiivi ruoka. Kun oma luottosafka loppui (RC 4800) niin syötin voittosäkin pois. Ruoka oli ihan ok mutta liian köyhää noille kahdelle ruutipussille. Siitä kuitenkin intoutuneena selailin taas ruokamarkkinoita ja silmiin osui Belcandon Power (Korkealaatuinen kuivattu kananliha 28,0 %). Ostin säkin kokeiluun.
Eka päivä ei huomioitavaa.
Toka päivä aamulla paskaa matolla.
No, olimme samaan aikaan saaneet koirille aidan pystyyn ja päätimme, että sisälle tehty läjä on varmaan siksi, että luotimme koirien käyvän tarpeilla pihassa (jota on vajaa hehtaari eli paikkoja pitäisi löytyä). Eli aamu- ja iltakävelyt takaisin rutiineihin.
Käytin koirat illalla ulkona lenkillä (9km). Molemmat paskoi pari kasaa, ehkä jopa kolme. Syötin ne illalla ja mies käytti koirat aamulla lenkillä. Molemmat paskoi. Jätettiin koirat kotiin ja 7h yksinolon aikana oli jo paskaa lattialla.
Siis se paskan määrä on järkyttävä mitä tuosta ruuasta tulee.
Meille siis tilaukseen sitä luottoruokaa - ei taas tarvitse pohtia ruokia vähään aikaan.
Toka päivä aamulla paskaa matolla.
No, olimme samaan aikaan saaneet koirille aidan pystyyn ja päätimme, että sisälle tehty läjä on varmaan siksi, että luotimme koirien käyvän tarpeilla pihassa (jota on vajaa hehtaari eli paikkoja pitäisi löytyä). Eli aamu- ja iltakävelyt takaisin rutiineihin.
Käytin koirat illalla ulkona lenkillä (9km). Molemmat paskoi pari kasaa, ehkä jopa kolme. Syötin ne illalla ja mies käytti koirat aamulla lenkillä. Molemmat paskoi. Jätettiin koirat kotiin ja 7h yksinolon aikana oli jo paskaa lattialla.
Siis se paskan määrä on järkyttävä mitä tuosta ruuasta tulee.
Meille siis tilaukseen sitä luottoruokaa - ei taas tarvitse pohtia ruokia vähään aikaan.
tiistai 28. heinäkuuta 2015
Pärnussa piipahtaminen
En ollut ajatellut ilmoittaa Jumia mihinkään ulkomaille enää ikinä koskaan - se cacibin metsästys on pelkkää tuskaa eikä siitä kyllä ikinä saa cibbiä. Paula kuitenkin laittoi viestiä yhtenä kauniina kevätpäivänä, että nyt ois laivat maksettu, että ilmoita koira näyttelyyn.
Viime hetkillä vielä emmin laitanko pelkästään Jumin vai molemmat pojat mutta päädyin pelkkään Jumiin - lähtisimme viettämään keskenäistä laatuaikaa. Tuomarit oli sen verta tuntemattomia (ja itäblokkilaisia), että olin melko varma ettei menestystä tulisi enivei.
Saavuttiin Pärnun keskustaan perjantaina iltapäivästä ja satuttiin kesän ainoaan helle-aaltoon, varjossa kepeät 26 astetta. Se on tosi ihanaa, eteenkin kun ajat pakulla jossa ei toimi ilmastointi, ei ikkunoiden avaaminen ja koirille ei saa taakse muuta kuin kiertoilmaa. Pysähdyttiin matkalla useampi kerta tuulettamaan koirille. Niillä pysyi paksi yllättävän viileänä silti - tosin olihan se varjossa (tummennukset lasissa), niillä oli kylmäloimet, kylmäalustat, vesikupit ja sit se kiertävä ilma. Meillä edessä oli melkoista tuskaa mutta päästiin perille. Saatiin kamat huoneeseen ja suunnattiin samantein rannalle.
Pärnun ranta on ihana. Matalaa rantaa monta monta kymmentä metriä. Pehmeää hiekkaa ja koirilla vapautta. Löydettiin hieman syrjäsempi kohta jossa käytiin joka päivä uittamassa koiria. Aivan mahtavaa. Illaksi suunnistettiin kaupungille ruokailemaan (koirien kanssa). Ihanaa kun ihmiset ovat myötämielisiä koirille (tuhahdukset tai ilkeät katseet tuli suomalaisilta turisteilta) ja ruokapaikassa tarjottiin koirille vettä ja rapsutuksia.
Lauantaina vietettiin hetki näyttelypaikalla ja iltapäivällä vedettiin ympäri kaupunkia tandemilla (koirat ei ollut mukana tällä kertaa). Käytiin kaupoissa ja haettiin sushia. Käytiin kaljalla ja ajettiin lisää tandemilla. Hotlalla istuttiin iltaa kanssanäyttelyihmisten kanssa ja käytiin puistossa kävelemässä.
Kaupunkina Pärnu on aivan mahtava. Pieni, tunnelmallinen mutta silti kovin kansainvälinen. Ihanaa rannikkoa lähellä ja mielettömän lämmin vesi. Kelpaisi tulla uusiksi <3
Ai se näyttely? No, se meni odotetusti - lauantaina PU4 ja sunnuntaina PU3. Ei kotiinviemisiä.
Ai se näyttely? No, se meni odotetusti - lauantaina PU4 ja sunnuntaina PU3. Ei kotiinviemisiä.
torstai 16. heinäkuuta 2015
Toloppatalkoot
Se tunne kun ei jaksais / haluaisi tehdä muuta kuin jäädä koko lauman kanssa köllimään sänkyyn...
Eihän tässä ehdi muuta kuin käydä töissä, tulla kotiin ja heti ryhtyä siihen jäätävään määrään duunia mitä on. Meillä on edelleenkin osa laatikoista olohuoneessa eli kauniisti koristavat huonetta kun sohvakin on vielä matkalla... Kävin mä piipahtamassa Viron puolella näyttelyissä mutta siitä joudun ehkä kirjoittamaan erillisen aiheen sillä tänään jutellaan pihan aitaamisesta.
Halusin paljon tonttia josta syystä talokauppaa tehdessä ostimme myös viereisen tontin. Meillä on siis noin 7000 neliötä "pihaa" ja puolet siitä vielä metsää päälle. Päätimme kuitenkin näin alkuun aidata vain pihan ja tehdään sitten metsätarha joskus jos sille päälle sattuu.
Aitatarvikkeet tilasin Virosta paikasta nimeltä AB Polar. Voin suositella lämmöllä ja kannattaa ehdottomasti kysyä tarjousta (nimim. väännettiin hinnasta hetki). Sain kuitenkin ajallaan ja oikein tilaukseni johon sisältyi 185 tolppaa, 320m verkkoa ja viisi porttia (josta yksi nelimetrinen huoltoportti). Aidan korkeus on 180cm ja verkkona on erittäin vahvaa puutarhaverkkoa (eli ei sitä julmettua eläinverkkoa). Kalliimpi aitaratkaisu mutta minusta kauniimpi ja kestävämpi kun ei ole niin pehmeää verkkoa. Koko roska tuli maksamaan piirun päälle kaksjapuoltuhatta.
No sitten päästään siihen pystyttämiseen. Pihalla on melkein parisataa toloppaa ja ne pitäis kaivaa maahan. Miten? Lapio ja betonia? Rautakanki ja joku puutarhalapio? Kaikki vaihtoehdot tuntui huonolta. Mietittiin pientraktorin vuokraamista (tonni hiekkaa kauhaan niin uskoisi tolppien uppoavan) mutta ei sekään tuntunut hyvältä vaihtoehdolta kun etupihalla ei voi sadevesipoistoputkien ja jätevesiputkien takia ajaa raskaalla kalustolla. Loppujen lopuksi isäni googlasi aikansa ja löysi parhaimman idean ikinä - maakaira!
Moottorimaakaira on jumalan lahja koira-aitaa tekevälle. Soitto Pientalo- ja Pihapalvelulle ja kaira oli varattu viikonlopuksi (eikä edes ollut kallis laite). Laite mahtuu autoon mennen tullen ja on ihan järjettömän näppärä vekotin. Lauantaina oli aikaa n. 5h ja sunnuntaina about saman verran ja kaikki tolpat oli pystyssä + suoristettu + hiekotettu.
Työjärjestys oli seuraava; Merkittiin kaikkiin tolppiin 185cm merkki (sen verta pitäisi sojottaa maasta) ja vedettiin tolppalinjat suoriksi ja 10m välein tolpat maahan. Ensin kairalla reikä, merkitty tolppa maahan, vatupassilla suoriksi, lekalla hakattiin merkkiin asti maahan, tarkistettiin suoruus vatupassilla ja ympärille hiekotushiekkaa. Kun koko kierros oli tehty niin täytettiin välit niin, että tolppia on n. 2,5m välein. Suoristettiin, lekalla perään, suoristettiin taas ja ympärille hiekotushiekkaa. Päivä pari myöhemmin käytiin vielä suoristamassa kaikki tolpat ja ympärille hienoa hiekkaa.
Seuraava työvaihe olisi viikonloppuna laittaa verkkoa ja porttia paikoilleen (sekä muutamaa tolppaa joka tulee kiveen kiinni). Jännittää, että joko ensi maanantaina olisi koirille oma pikku piha millä temmeltää eikä tarvitsis enää leikkiä narujen kanssa. Nyt ovat sidottuna kiinni aina kun ollaan ulkona paitsi jos puuhataan koirien kanssa jolloin ovat syynin alla - etupihan edestä menee kuitenkin 60 tie enkä mielelläni koiriani juoksuta autojen alle. Myös hepat ovat kovin tuttu näky tiellä ja Briohan menee aivan sekaisin niistä joten parempi vaan, että eivät mene niitäkään säikyttelee.
Eihän tässä ehdi muuta kuin käydä töissä, tulla kotiin ja heti ryhtyä siihen jäätävään määrään duunia mitä on. Meillä on edelleenkin osa laatikoista olohuoneessa eli kauniisti koristavat huonetta kun sohvakin on vielä matkalla... Kävin mä piipahtamassa Viron puolella näyttelyissä mutta siitä joudun ehkä kirjoittamaan erillisen aiheen sillä tänään jutellaan pihan aitaamisesta.
Halusin paljon tonttia josta syystä talokauppaa tehdessä ostimme myös viereisen tontin. Meillä on siis noin 7000 neliötä "pihaa" ja puolet siitä vielä metsää päälle. Päätimme kuitenkin näin alkuun aidata vain pihan ja tehdään sitten metsätarha joskus jos sille päälle sattuu.
Aitatarvikkeet tilasin Virosta paikasta nimeltä AB Polar. Voin suositella lämmöllä ja kannattaa ehdottomasti kysyä tarjousta (nimim. väännettiin hinnasta hetki). Sain kuitenkin ajallaan ja oikein tilaukseni johon sisältyi 185 tolppaa, 320m verkkoa ja viisi porttia (josta yksi nelimetrinen huoltoportti). Aidan korkeus on 180cm ja verkkona on erittäin vahvaa puutarhaverkkoa (eli ei sitä julmettua eläinverkkoa). Kalliimpi aitaratkaisu mutta minusta kauniimpi ja kestävämpi kun ei ole niin pehmeää verkkoa. Koko roska tuli maksamaan piirun päälle kaksjapuoltuhatta.
No sitten päästään siihen pystyttämiseen. Pihalla on melkein parisataa toloppaa ja ne pitäis kaivaa maahan. Miten? Lapio ja betonia? Rautakanki ja joku puutarhalapio? Kaikki vaihtoehdot tuntui huonolta. Mietittiin pientraktorin vuokraamista (tonni hiekkaa kauhaan niin uskoisi tolppien uppoavan) mutta ei sekään tuntunut hyvältä vaihtoehdolta kun etupihalla ei voi sadevesipoistoputkien ja jätevesiputkien takia ajaa raskaalla kalustolla. Loppujen lopuksi isäni googlasi aikansa ja löysi parhaimman idean ikinä - maakaira!
Moottorimaakaira on jumalan lahja koira-aitaa tekevälle. Soitto Pientalo- ja Pihapalvelulle ja kaira oli varattu viikonlopuksi (eikä edes ollut kallis laite). Laite mahtuu autoon mennen tullen ja on ihan järjettömän näppärä vekotin. Lauantaina oli aikaa n. 5h ja sunnuntaina about saman verran ja kaikki tolpat oli pystyssä + suoristettu + hiekotettu.
Työjärjestys oli seuraava; Merkittiin kaikkiin tolppiin 185cm merkki (sen verta pitäisi sojottaa maasta) ja vedettiin tolppalinjat suoriksi ja 10m välein tolpat maahan. Ensin kairalla reikä, merkitty tolppa maahan, vatupassilla suoriksi, lekalla hakattiin merkkiin asti maahan, tarkistettiin suoruus vatupassilla ja ympärille hiekotushiekkaa. Kun koko kierros oli tehty niin täytettiin välit niin, että tolppia on n. 2,5m välein. Suoristettiin, lekalla perään, suoristettiin taas ja ympärille hiekotushiekkaa. Päivä pari myöhemmin käytiin vielä suoristamassa kaikki tolpat ja ympärille hienoa hiekkaa.
Seuraava työvaihe olisi viikonloppuna laittaa verkkoa ja porttia paikoilleen (sekä muutamaa tolppaa joka tulee kiveen kiinni). Jännittää, että joko ensi maanantaina olisi koirille oma pikku piha millä temmeltää eikä tarvitsis enää leikkiä narujen kanssa. Nyt ovat sidottuna kiinni aina kun ollaan ulkona paitsi jos puuhataan koirien kanssa jolloin ovat syynin alla - etupihan edestä menee kuitenkin 60 tie enkä mielelläni koiriani juoksuta autojen alle. Myös hepat ovat kovin tuttu näky tiellä ja Briohan menee aivan sekaisin niistä joten parempi vaan, että eivät mene niitäkään säikyttelee.
Vasemmalla suoristettuja tolppia, oikealla suoristamattomia tolppia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)