Seuraamista taas

Pidin Brioa vähän nälkäkuurilla jotta saisin siihen virvottua vähän enemmän tekemisen meininkiä. No ei oikein auttanut. Siinä sitten lyötiin viisaat päät yhteen apparin kanssa ja kun ei tullut oikein mitään järkevää niin tokaisin, että mä tuon sen kentälle vaan leikkimään. Siinä kun olin etsimässä tyynyä tuli sellainen "hei mä otan piiskan mukaan samalla". Ja kannattihan se...

Jälkileirillä

Viikonloppu meni Brion kanssa jälkileirillä. Lisää itse jäljestä voi lukea jälkipäiväkirjasta mutta yleisesti niin voin vaan todeta, että koira on kyllä taitava ajettuihin jälkiin nähden. Sillä on ihan ihan todella kova motivaatio jäljelle ja kunhan saadaan vähän varmuutta ajoihin ja näen mihin se oikeasti pystyy niin voisi ehkä (EHKÄ!) jopa harkita FH-jäljelle menemistä joskus sitten hamaassa tulevaisuudessa.

Auuu.

Ollaan muuttamassa putkiremonttia evakkoon (ja sieltä evakosta sitten toivon mukaan omaan taloon - uuh! siitä enemmän sitten joskus jos tapahtuu). Muutettiin koko viikonloppu ja lauantaina kannoin viimeistä laatikkoa alas kun astuin harhaan rapulta. Nilkka vinossa vedin sitten koko painollani siihen päälle. Lopputulema nilkka murtunut.

Nilkka murtuneen on muuten aika paljon mitä ei pysty tekemään. Ei pysty kävelemään. Ja mihin kaikkeen sitä kävelyä tarttiskin... pitäisi polkea jälkeä, juosta treeneissä ja niinkin simppeliä kuin ajaa autoa. Saati sitten käyttää koiria lenkillä tai viedä loppuun se hiton muutto.

Onneksi on mies joka hoitaa koirien ulkoilutuksen ja hartaasti toivon, että kun tässä pari päivää lepäilen niin pystyn taas ajamaan autoa. Kaiken kaikkiaan tämä ei ollut kovin järkevä veto kun ensi viikonlopusta lähtien on koiratapahtumaa taas jokaiselle sormelle. Nytkin jouduin jättämään Amstaffien Open Shown väliin kun istuin lääkärissä. Höh.

En siis suosittele. Saa vaan ruman lastan ja sukan (luojan kiitos ei kipsattu).

Palveluskoirien erikoisnäyttely

Torstaina oli pk-erkkari ja innokkaana heti aamusta lähdettiin koirien kanssa näyttelyyn. Pojat kirmasi hyvin ja tuomari Talvitie tykkäsi molemmista. Jopa niin paljon, että molemmat pojat oli paras uros -sijoilla. Esitin Jumin vapaana ja jee, sehän onnistu :D

Pk-erkkarin misseilyt meni about näin:

Jumi, VAL ERI1, SA, PU4
Hyväpäinen ja -korvainen erinomaisen hyväntyyppinen mittasuhteiltaan. Erinomainen uros. Niukat etukulmaukset. Erinomaiset takakulmaukset. Liikkuu hyvin.

Brio, AVO ERI2, SA, PU3, vaSERT
Hyvin liikkuva ja hyvin itseensä kantava hyvähäntäinen poika. Riittävästi taittuvat korvat, kuono voisi olla hieman pidempi. Hyvä kaula ja ylälinja.

Jumin jälkeläisluokka, ROP, KP
Hyvän tapainen ja hyväpäinen ryhmä amstaffeja. Hyvät sivuliikkeet.

Brio PU-kehässä, kuva Jonna Hörkkä

Jumin jälkeläisryhmä, kuva Markus Manninen

Terveydeksi!

Virallisesti Brio on nyt sitten C/C ja 0/0. Kuvissa ei näkynyt mitään hälyttävää, vähän rumat nupit ja vähän löysä (tosin eläinlääkärin mukaan kopeloitessa ei tuntunut yhtään niin löysiltä kuin mitä kuvissa näytti). Sydämen kuuntelutulos oli puhdas ja selkäkuvien lausuntoa odottelen vielä.

Jumilla kuultiin sivuääni maaliskuussa kun käytiin muissa asioissa eläinlääkärissä (eturauhanen, hammas). Ultrattiin tuossa maaliskuun loppupuolella jossa todettiin pieni hiippaläppävuoto, joka ei vaikuta sydämen toimintaan. Sydän on mittasuhteiltaan muutoin normaali. Koska Jumilla ei ole aikaisemmin todettu sivuääntä sydämessä (kuunneltu viimeksi lokakuussa 2014), eläinlääkäri epäili vahvasti, että kyseessä on tulehduksen aiheuttama muutos. Mitä ilmeisemmin hammasvaivat ovat aika yleisiä vuodon aiheuttajia. Vaiva ei kaipaa hoitoa.

Onneksi mennään kohti kesää ja toivon mukaan voidaan koko perhe jättää taakse kevään sairastelut. Toukokuulle on tiedossa pari näyttelyä, jälkileiriä, Brion MH-koe ja *tittididiiiii* mahdollisesti asuntokaupat. Mä niin muutan maalle ja koirat saa niin oman pihansa!