maanantai 30. kesäkuuta 2014

Treenisanastoa suomi-ruotsi

Kaveri muutti Suomesta Ruotsiin (yhyy!) ja hän on innokas koiraharrastaja, lajina ipo. Tästä intoutuneena päätin tehdä läksiäislahjaksi hänelle sanakirja jossa olisi treenisanastoa (ja nimenomaan koirasanastoa). Sanakirjasta tuli oikein nätti ja julkaisen osan sanoista tässä (koska huomasin, että tällainen sanasto uupuu kokonaan interwebistä - tai ainakaan minä en tällaista löytänyt). En tosin ota vastuuta siitä, että kaikki sanat olisivat oikein... :P


A
A-este - A-hinder
agressio - aggression
arvostelu - bedömning

E
eläinlääkärintodistus - veterinärintyg
erinomainen - utmärkt
esittää - uppvisa (visa upp)
eteenmeno - framåtsändande
eturinta - bringa, bröst

H
hiha - skyddsärm
hylkäävä - diskvalifierad
hyppy - hopp
hyppynouto - apport över hinder
hyökkäys - attack /-era

I
ihmisryhmä - persongrupp
irti - loss
istu - sitt
istumaan jääminen (jäävä liike) - sättande under gång

J
jälki - spår
jälkiesine - föremål

K
kanavoida - inrikta
karva - hår
karvanlähtö - hårfällning
kasvattaja - uppfödare
kaula - hals
kaulanahka - halsskin
kiinni! - attack!
kinner - has
kinnernivel - hasled
koiraurheilu - hundsport
koko - storlek
korkeus - höjd
korva - öra
kuljettaa - transport /-era
kulmaukset - vinkling
kuono - nos
kuormittaa, kuormitus - belastar, belastning
kuve - flank
kylkiluut - revben
kynnet - klor
käsky - kommando
käyttökoira - brukshund

L
lanne - länd
lantio - bäcken
lapa - skuldra
leikkava purenta, saksipurenta - saxbett
leuka - käke
liike - rörelse
lonkka - höft
loppuasento - slutgrundpositionen
luoksetulo - inkallning

M
maahan - plats
maalimies - figurant
mittasuhteet - proportioner

N
niska - nacke
nivus - ljumske
nouto - apport

O
olkapää - skulderled
olkavarsi - överarm
otekäyttäytyminen - bettbeteende

P
paineensietokyky - belastbarhet
pamppu, piiska - softstock, piska
pako - flyktförsök
perusasento - grundposition
piilo - skärm
piilonkierto - rondera
puolustusvietti - försvarsdrift
purenta - bett
puruote - kvalitet på bettet
päkiä - trampdyna
päälaki - hjässa

R
reisi - lår rinta - bröst
rintakehä - bröstkorg
runko - kropp

S
saalisvietti - bytesdrift
seis - stop
selkäkuljetus - ryggtransport
seuraaminen - fot
siirtää - flyttar
siitosnarttu - avelstik
siitosuros - avelshund
sivukuljetus - sidotransport
sivulletulo - sida
säkä - manke

T
taistelutahto - kampvilja
takaraaja - bakben
tasamaanouto -  apportering på plant underlag
tasapurenta - tångbett
täysote - fullt bett

V
vartioida - bevaka
vartiointihaukku - ståndskall
vahva - stark
vietinvaihto - drfitväxling
viettialue - driftområde
viettivire - driftsanlag

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Neliveto kertaa viisi

Neliveto on ihmeellinen asia.

Käytiin kaverin kanssa viime viikolla juoksuttamassa koiria hiekkamontuilla ja jokaikinen kerta hämmästelen noiden koirien a) kestävyyttä b) ketteryyttä c) eteenpäin vievää draivia.

Tyypit juoksenteli ylösalas ja ristiin monttuja yhden pallon perässä. Sää oli mitä parhain - puolipilvistä ja kylmää (vaikkei se ole hyvä kesäsää niin se on paras liikuntasää). Ei tarvinnut pelätä lämpöhalvausta. Vedet toki otettiin mukaan koska tiedän kokemuksesta, että kova ralli + hiekka + hiekkapöly tekee koirasta janoisen.

Monttuilu on (minun mielestä) yksi parhaimmista keinoista kehittää koiran lihaksistoa niin, että koira saa itsenäisesti liikkua (vrt. pyöräilyyn jos koira on kytkettynä). Tärkeää muistaa olisi kuitenkin se, että montuilla juoksemisessa piilee myös vaaroja.

Ensinnäkin lämmittely on hyvin tärkeää - sen voi tehdä esim. ensin kävelemällä koirien kanssa ympäri aluetta rauhallisesti jonka jälkeen koirille voi heittää palloa tasamaalla hetken. Vasta kun koiran lihaksisto on lämmennyt kannattaa ruveta lähettää koiraa hiekkaseiniä ylös. Alastulossa kannattaa antaa koiran itse hoitaa vauhdin - alastulo on raskasta puuhaa etuosalle joten hyvin nuorta koiraa ei kannata kovin säännöllisesti juoksuttaa jyrkkiä hiekkaisi upottavia alamäkiä.

Toisekseen, harvalla meistä on hiekkamonttuja takapihalla joten yleensä koirat omistajineen on joko luvalla tai luvattomasti jonkun muun hiekkamontussa. Emme siis välttämättä tiedä mitä hiekka sisältää - miten karkeaa tai lohkareista se on. Pieni sepeli saattaa olla todella terävää ja kaikkien koirien tassut eivät sitä kestä. Viime viikon monttuilussa me huomasimme, että ennen meitä oli käyty kaljapullojen yms kera joten lasinsiruja löytyi seasta. Varsinkin kun vauhtia yleensä riittää kannattaa kiinnittää pohjaan todella huomiota.

Kun pitää silmät auki, lämmittelee ja jäähdyttelee koiran, varmistaa pohjan, siivoaa omat roskat (ja koiran jätökset!) voi hyvillä mielin monttuilla terveen aikuisen kanssa. Luvattomasti ei kannata mennä eteenkin jos on kieltokylttejä mutta luvalla sitten toki. Jos pitää koirat hallinnassa ja paikat siistinä se lupa irtoaa yleensä jatkossakin.




maanantai 23. kesäkuuta 2014

Juhannusta kahden hyvin vietikkään koiran kanssa

Meuilläpäin on tapana viettää juhannus joko merellä tai maalla. Tänä vuonna johtuen pienestä "setbäckistä" eli Jumin hammasoperaation mukana tuoma krooninen rahapula niin meinasi koko juhannus jäädä viettämättä. Olihan noita partyja ympäri kaupunkia ja metsiä mutta kuten muutkin koiralliset ovat saattaneet huomata niin koiralliset ei juuri ikinä pääse partyilemaan.

Lyhyen kaavan kautta sain kutsun kaverin tuttavan luokse jonne koirat oli tervetulleita. Paikalla olisi minun kahden amstaffin lisäksi viisi valkoista paimenkoiraa sekä kaksi briardia. Kovin koirakasta menoa siispä. Perjantaina siis nokka kohti Someron suuntaa ja menoksi.

Yhdellä valkoisella oli juuri ollut tärpit ja minun molemmat pojat eivät oikein jaksaneet keskittyä mihinkään muuhun kuin siihen toosaan. Se nyt toki on positiivista näinniinkun jalostuksellisesti ajatellen (rotuhan suorastaan pursuaa elinvoimaa kun urokset vouhkii narttujen perään), mutta se ei tarjonnut kovinkaan miellyttävää ja rentouttavaa iltaa minulle.


Onneksi seura oli hyvää (ja kovin ymmärtäväisiä nuoria herroja kohtaan). Illan edetessä laitoin koirat autoon nukkumaan kun meni oma sietokyky yli. Henkisesti taisi olla kuitenkin olla melko raskasta vouhkaa naisia kun koko seuraava päivä meni nukkuessa... No, käytiin me kentällä pyörähtää - Jumin kanssa alkaa sujumaa sillä tasolla, että kohta voi ruveta vaatimaan jo seuraavaa tasoa (kryptistä eikö) ;) Pitää ottaa vähän viteoo jossain vaiheessa jotta näkisi itsekin missä mennään.

Brion kanssa käydään kentällä vain leikkimässä tällä hetkellä. Kaikki jäävät on siellä takaraivossa kuin myös seuraaminen. Jätän ne sinne muhimaan ja nyt vaan leikitään.

Sunnuntaina vedettiin heti aamusta 10km tukka putkella ja _ihan aidon oikeasti_ vedin tsetaa koko loppupäivä samalla kun toisella silmällä kattelin "Orange is the new black". Ei huono sarja yhtään!

Kaikenkaikkiaan hyvä juhannus (mitä nyt olisi mieluiten hengaillut veden ääressä plus kolmenkymmenen helteessä ja pohtinut missä rusketusraidat menee... nyt vedin villasukilla ja toppatakilla).

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Läskiporsasprojekti

Maailmanvoittaja on tuloillaan ja olen (tiätty!) ilmoittanut molemmat koirat kehään. Tämän takia minulla on myös ollut projekti nimellä "Jumi läskipossu-shöwkuntoon". Se vaan ei tahdo tuottaa tulosta...

Olen siis toukokuusta lähtien lisännyt systemaattisesti ruokaa sille (tai ainakin yrittänyt muistaa). Ongelmaksi on lähinnä muodostunut se, että koska Brio syö periaatteessa vain treeneissä niin tahtoo Jumin ruokapuoli kärsiä koska sitä a) ei palkata ruualla b) en ikinä jaksa roudaa mukanani niin paljon ruokaa kuin se tarvitsis.

Sen jälkeen kun Brio tuli taloon on myös koirien liikunta lisääntynyt vaikkakin olen vähentänyt viikolla tehtäviä remmilenkkejä (en tajua yhtään...). Treenien jälkeen pääsevät yleensä juoksemaan vapaana ja vapaa-päivinä (eli ei treenejä) pääsevät yleensä juoksemaan vapaana. Tällöin Jumin liikunta on myös täysin erilaista kuin aiemmin ja tuntuukin, että kaikki se ruoka menee sen pohjattoman vatsaan eikä suinkaan näyttelyläskien keräämiseen.

Tässä Jumin painoa vuosina 2012-2014:
21.6.2012 > 28,7 kg
20.9.2012 > 29,4kg
21.3.2013 > 31kg
20.8.2013 > 30,7kg
21.12.2013 > 30,2kg
26.4.2014 > 29,6kg
12.6.2014 > 29,1kg

Viimeisimmät lukemat tosiaan eroavat -0,5kg eli olen täysin epäonnistunut tehtävässäni!
Koirani on laihtunut lihoamisen sijaan. Ruokana on nappulaa jossa on raakavalkuaista 32% ja raakarasvaa 30%. Ideoita otetaan vastaan ja silavat tai muut lisärasvat voi unohtaa koska tuo ei syö. Ruoka jää siinä vaiheessa kuppiin... Eikä siis siinä, (erittäin) hyvässä kunnossahan se on tällä hetkellä mutta olisi ihan kiva jos se vaikka vähän ottais läskiä kun pahimmillaan ne porsaat on tämännäköisiä (tämä koira voitti meidät esim. Liettuassa).


maanantai 16. kesäkuuta 2014

Yhdeksäs jälki

Brion yhdeksäs jälki oli ihkaoikea peltojälki.

Pelto oli kosteahko, multainen. Sää pilvinen mutta ei satanut. Jälki sai kuivua reilun tunnin. Pellolle talloin sellaisen ~70m suoran jossa keskivaiheella purkki. Purkin jälkeen jälki jatkui (ensimmäinen kerta) ja ihan suoran loppupuolella oli kulma vasemmalle ja vika purkki.

Onnistuin tallomaan jäljen kerrankin "oikein" eli pidin kurissa mun "roopeankka" -kävelytyylini ja sain siistin ja suoran jäljen. Brio ajoi hyvin, alku oli hiukan söhlimistä jälleen mutta sen jälkeen se alkoi sujumaan ja ajoi koko jäljen tiiviillä nenällä. Ilmaisi ekan purkin hyvin ja itsenäisesti. Tokan purkin kohdalla kiristin hieman liinaa. Tokan purkin jälkeen pentu oli kovinkin innoissaan lähdössä vielä jatkamaan...

Ensi kerralle vielä harkitumpaa jäljen tekoa jotta se tosiaan olisi mahdollisimman luonnollista kävelyä (eikä hiihtolatua). Kulma ja pituutta. Purkkeja toistaiseksi pari maksimissaan. Purkkeihin ehdottomasto muuta ruokaa (hyvää) kuin mitä jäljellä on.

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Brion 8. jälki

Ruoho oli hyvänpituista, jälki n. 50m pitkä. Ruoho kosteaa ilma sateinen. Paalutyöskentely hyvä, malttoi syödä. Nenä edelleen hieman hyppivä mutta jouhtuu mun hiihtolatu kävelystä - askeleet lähempänä toisiaan ehdottomasti. Jälki oli kaareva ja kaari loppui 90 asteen kulmaan. Meni kulman erittäin hyvin. Purkilla meni itsenäisesti ja hillitysti maahan ilman käskyä. Ensi kerralle toinen purkki keskelle jälkeä > jälki jatkuu myös purkin jälkeen.

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Hammaspeikot kuriin

Eilen oli kauhulla odotettu kulmahampaan juurihoito numero kaksi. Kauhulla siksi, että jopa minulle (jolla oikeasti ei ikinä ole rahaa) peräkkäisistä kuukausista yli tonnin maksavat leikkaukset vievät aika hapoille... Jumilla on toki vakuutus (köyhällä ei ole varaa olla ilman!) mutta vakuutus korvaa vain siihen ~1700e /vakuutuskausi ja meillä on pohjalla jo tuo talven alla sattunut suolistotukos ja nyt siihen päälle tämä reilun 2000e keikautus. Eli itselleni maksettavaa jäisi vähintään sen 700e ja kun ei ole säästöjä niin...

Anidentissä hoitivat Jumin taas erinomaisesti - poika rauhoitettiin kahden jälkeen ja viideltä soitettiin, että oli reagoinut hyvin herätteeseen ja ulvoo siellä menemään. Eli ei muuta kuin nokka kohti Veikkolaa. Siellä se urpo odotti minua ja meinasi, että hän lähtee kävelemään vaikkei jalatkaan vielä kantanut. Saatiin kotiutumisohjeet ja kipulääkkeet. Laskukaan ei ollut "niin" paha, reipas 950e. Laitoin Jumin autoon ja kävin vielä eläinlääkärin kanssa läpi kaikki rtg-kuvat ja toimenpiteet. Edellinen paikka ja juuri oli näyttänyt todella hyvältä ja jatkossa käymme tarkistus-rtg-kuvissa. Ensimmäinen tarkistus on 3kk päästä ja siitä sitten vuoden välein (edelleenkin - luojan kiitos vakuutuksesta!).

Tällä kertaa säästyin siitä krapula-ulvonnasta ja Jumi nukkui koko illan. Brio sen sijaan oli oma ärsyttävä itsensä - kun toinen tahtoo nukkua niin toinen kävelee kotona kuin pöksyt olisi täynnä muurahaisia ja raahaa leluja paikasta toiseen.

Pahoittelen kuvalaatua mutta pimeässä koiran kanssa joka ei halua, että sen suuta enää ronkitaan niin tämä on paras mihin pystyin.



torstai 12. kesäkuuta 2014

Kolmesataa + seitsemän

"Pyöreä" 300 blogipostausta tulee täyteen kun julkaisen tämän. Huhhei. Kolmestasadasta kirjoituksesta ehkä kolmessa on oikeasti asiaa...


Brion seitsemäs jälki eilen oli järjettömän pitkällä heinikolla. Olin tallannut sen vähän huonosti (nostelin jalkoja) eli koira ei päässyt ajamaan nenä kiinni vaan joutui nostamaan sen nenänsä joka kerta askeleiden välissä. Perhana kun ohjaaja ei vaan aina osaa.

Jälki oli lyhyt ~30m. Pienesti kaareutuva mutta kovin vähän. Askelpituus oli lyhyempi kuin aiemmilla kerroilla > eli normaali. Joutui ajamaan vanhan jäljen päältä, en tiedä miten vanha. Ajoi hyvin, herpaantui hetkittäin nostelemaan päätä ja ihmettelemään. Nosti päätä jälkien välissä johtuen ruohosta mutta kun jälki meni lyhyemmän heinikon läpi ajoi tasaisemmin nenä maassa.

Seuraavaksi nurtsitreeniä kun ei tuo pitkä heinikko ole kovinkaan reilua nuorelle.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Uusi ulkoasu

Jee! Sain päivitettyä hieman uudemman ulkoasun blogille.
Otsikon kuvat on ihan kiitos minun mutta minun tarvitsee ehkä hieman korjata valkoisia merkkejä molemmista kuvista - en selvästikään hahmoita miltä koirani näyttää...

Sen pituinen se - paljon on asiaa mutta tää päivä meni ulkoasun kanssa leikkiessä.

maanantai 9. kesäkuuta 2014

Roturace 2014

Viikonloppuna käytiin juoksemassa RotuRacessa. Tämä oli Jumin kolmas vuosi ja Brion eka vuosi juoksemassa. Meillä oli peräti kaksi joukkuetta tänä vuonna; VelliKellot (johon kuului Jumi + Jumin muksut ja adoptio-urpo) sekä Kiisselit (johon kuului Kerttu + Kertun kolme lasta).

Pienten lähtöselvitysten ja numeropohdintojen jälkeen saimme lähtönumerot 4 ja 19. Ekana juoksi Kiisselit. Joukkue veti lujaa ja saivat ajaksi 16,28. VelliKellot juoksivat järjestyksessä Jumi (7,37), Armi (7,27), Brio (8,19) ja Nena (7,48).


Koska hitain ja nopein aika lasketaan pois oli VelliKellojen yhteisaika 14,85 mikä riitti upealle hopealle! Me olimme kuitenkin sen verta skeptisiä koiriemme kyvyistä, että emme edes tarkistaneet keskeneräisiä tuloslistoja ennenkuin lähdimme. Kun illalla tarkistin tuloslistan kävi ilmi, että olimme kolmansia! (saiskohan palkintoja jälkikäteen...). Jumin jälkeläiset Armi ja Nena kävivät myös mätsärissä - Armi oli PUN1 ja Nena PUN4! 

Koska ulkona oli mitä parhain keli päätin jatkaa Hyvinkään vinttariradalta mökille. Mökki sijaitsee Sipoon saaristossa ja ekaa kertaa mentiin koirien kanssa niin, että vesi oli sen verran lämmintä, että pääsee uimaan. Brioa vähän jännitti veneeseen meno mutta hyvin se(kin) soveltuu vesikoiraksi. Koirille ostamani dummy oli rikkipoikki alta minuutissa kun Jumi sai sen käsiinsä. Saatanan elukka. Siksipä en yleensä osta leluja enää. Onneksi matkassa oli mukana myös tennispalloja - niistä toinen hukkui jonnekin ja toinen nyljettiin ja halkaistiin.

Onnistunut sunnuntai siis :)


torstai 5. kesäkuuta 2014

Amstahvot ui

Ei tässä videossa mitään järkeä ole mutta ajattelin jakaa sen teille silti.

Variocage Double XXL

Pakko pyhittää kokonainen blogipostaus tuolle Variocagelle. Omassa arkisaasteessa sitä sivuutin mutta on se niin hieno, että pakko siitä on kirjoittaa ihan kokonaan oman jutun.

Ostin uuden auton sillä ajatuksella, että koirilla on kivemmat oltavat ja alla olisi turvallisempi menopeli (ja koska halusin toimivan radion). Päädyin (en omasta halusta) Ford Focukseen johon menee Variocagen Double XXL takapaksiin aika mukisematta. Variocage on siis kolaritestattu koirahäkki.


Halvemmalla irtoaisi varmasti veräjä tai mittatilaushäkki mutta minulle tärkeintä oli nimenomaan se, että se ympäröivä kori imee sen takaata tulevan iskun itseensä. Nykypäivän autot kun on suunniteltu siten, että lyhenevät peräänajossa takakontin verran jopa pienemmissäkin vauhdeissa.

Olin siis pitkään haaveillut tuosta Variocagesta ja lopulta tuli "thö päivä" eli häkki tilaukseen. Jotain 800e ja rapiat tuli hinnaksi. Halpaa kuin saippuaa mutta onneksi on osamaksu - ei siis tunnu missään. Häkki tuli ja se asennettiin Focuksen paksiin maksimimittoihin, ei mitään väljyttä sivuilla eikä syvyydessä. Jos olisi isompi takakontti niin syvyyttä saisi lisää sellaisen ~15cm mutta tuon auton paksi ei anna periksi. Mittasin häkkien sisämitat ja tällä hetkellä yhden koiran yksiö on 51cm x 85cm tiloissa.

Sivuilla sanotaan, että "Esimerkkinä mainittakoon että mm. asiakkaamme Poliisi pitää Double-XL kokoista häkkiä kahdelle saksanpaimenkoiralle riittävänä." mutta niillä taitaa olla häkki maksimimitoissa koska itse en laittaisi amstaffia isompaa tuonne häkkiin.


Olin siirtynyt pois yhteishäkistä jonka mitat oli 90cm x 75xm (jossa koirat pysty makaamaan aika pitkänä kun olivat samassa häkissä) niin tuo Variocage oli tilavuudeltaan hieman pettymys. Aika nopeasti kuitenkin minä ja koirat siihen totuttiin ja molemmat pystyy hyvin koisaa siellä treenien aikana.

Mukana tullut kumimatto haisi aika voimakkaalle alussa mutta haju hälveni muutamassa päivässä. Häkki ei alkuun rämissyt yhtään mutta askarteluun erikoistunut Brio kaivoi omalta puoleltaan pois kuusi vai kahdeksan välityynyä joiden tarkoitus on siis hiljentää häkki. Näiden poistojen jälkeen häkki rämisee hieman. Treenikamat menee pakostakin takapenkillä koska kuten huomata saattaa sivuille ei todellakaan mahdu yhtään mikään ja koska häkki on avoin (kalterit) ylhäältä alas en edes uskaltaisi laittaa sivuille mitään erityisempää koska paskartelu-askartelija Brio (tai Jumi) varmaan söisi kaiken.

Mutta pakko se on sanoa, on mulla paljon turvallisempi olo nyt!