Ohitukset ja remmikäyttäytyminen

Minua kiukuttaa nuo katujen terrorit, pikkufifit, joilta ei vaadita mitään käytöstapoja. Tästä aiheesta on varmasti väännetty yhtä sun toista blogipostausta ja todennäköisesti minulla ei ole mitään uutta näkökulmaa asiaan mutta haluan avautua koska aamulenkillä verenpaineeni taas kohoili äärettömyyksiin.

Lähdetään ensin tarkastelemaan mitä oma koira tekee lenkillä. Se haistelee ja saa kävellä pitkällä(kin) hihnalla. Kun näen koiran lähestyvän meitä pyydän koirani odottamaan (sille on opetettu käsky "odota" jolla se jää seisomaan paikalleen). Kävelen koirani viereen ja otan sen lyhyelle hihnalle ja jatketaan vastaantulijan ohi. Koirani saattaa tuijottaa vastaantulevaa koiraa mutta se kävelee aina niin, että ohitustilanteessa minä kohtaan ihmisen ja koiralla on vähintään minut toisen koiran välissä. Annan sen kävellä "vapaasti lyhyellä hihnalla" ohittaen ilman turhia hössötyksiä ja me kävellään hiljaa ja reippaasti. Tämä toistuu aina sataprosenttisesti koska en anna koirani hötkyillä ohituksissa.

Olen sitä mieltä, että on jokaisen omalla vastuulla katsoa ja varmistaa, että oma koira käyttäytyy. Ikäviä tilanteita sattuu juuri silloin kun kumpikaan omistajista ei hallitse omaa koiraansa ja pahimmassa tapauksessa saamme lukea näistä tapauksista lööpeissä.

No mikä sitten kiukutti aamulla? Jouduin kävelemään kahden räkyttävän pienen koiran välistä ja tilaa oli se metri. Tädit olivat parkkeeranneet itsensä kävelykadun molemmin puolin ja juttelivat iloisesti. Molemmilla oli pitkissä hihnoissa pieniä räksyttäviä koiria. Olisin toki voinut pyytää ystävällisesti naisia väistämään mutta eihän se niiden ongelma ole jos mun koira ei osaa käyttäytyä. Paitsi siinä vaiheessa jos koirani söisi yhden niiden koirista. Ei, ei ne sais räksyttää eikä niitä pitäisi päästää syöttämään itseään mutta henkilökohtaisesti olen luovuttanu taistelun pikkufifien omistajia vastaan. Katsoin koiria ja molemmat siinä louskutti menemään, luoja tietää mikä sanoma niillä oli. Todennäköisesti epävarmuuta / pelkoa. Otin oman koirani lyhyelle hihnalle ja kävelin läpi valmiina a) potkimaan pois päälle käyviä pikkukoiria b) pitämään omistajille saarnan. Kumpaakaan ei tarvittu, pikkukoirat väisti eivätkä uskaltaneet päälle (kuten omistajansakin ovat enemmän ääntä kuin tekoa). Omistajat eivät edes huomanneet, että kävelin läpi kun niillä oli juttu kesken.

Ei ole reilua vaatia, että isojen koirien tulisi olla sataprosenttisesti koulutettuja ja "hanskassa" kun pienet koirat saa mesota miten haluaa. Niiden omistajille kun tuntuu olevan ylivoimaista edes siirtää se kuuden kilon koira metriä taaksepäin vaan annetaan niiden makoilla siinä keskellä tietä vaanimassa ohittavaa koiraa. Mutta näin se vaan menee, pienet koirat saa anteeksi jopa sellaisia asioita mistä isoja koiria lopetetaan. Ja toisaalta kun on meidänkin lenkkipolulle tullut noita irtokoiria vastaan niin kyllä henkilökohtaisesti mielummin häädän pois russelin kuin tanskandogin.

Tämän takia olen päätynyt siihen, että kun oma koira käyttäytyy tilanteessa kuin tilanteessa ei minun tarvitse huudella tilaa itselleni tai hävyyttömyyksi muille. Karkeasti sanottuna "se ei ole mun ongelma jos sun koira ei käyttäydy".

Huono keli on koiraihmisen paras keli

Työkaverit sadatteli keliä päivällä. Facebook oli täynnä ärsytystä kun ulkona pauhaa lumimyräkkä. Itse kaivauduin työtuoliini ja myhäilin - kohta pääsee ulos päästelemään kunnolla. Huono ilma tarkoittaa sitä, että liikenteessä ei ole ketään muuta. Helsingissä jopa koiranulkoiluttajat jäävät kotiin / tekevät todella lyhyitä lenkkejä.

Niinpä ajelin kotiin ja hain koiran. Lähdettiin "metsälenkille" eli muutaman metrin sivuun siitä huolletusta polusta ja päästin koiran irti. Kukaan ei tullut vastaan (okei, keli oli kyllä aika hirveä) ja koira sai painaa sydämensä kyllyydestä pitkin poikin. Ja tämä alle 4km Helsingin ydinkeskustasta. Yllä oleva kuva ei harmikseni kerro miten hirveä keli tuolla ulkona oli mutta kotiin päästyäni olin läpimärkä (loskaa tuli vaakatasossa) ja koirakin oli takista huolimatta läpimärkä. Onneksi meillä on ihanaisen tekemä kylpytakki jonka lämpöön koira sai kääriytyä.

Treeneistä

Eilisen treenit meni ihan siedettävästi. Seuraamista tahkottiin edelleen, ihan jees. Kulmat alkaa sujumaan kunhan muistan tehdä ne tarpeeksi valmistellen ja hitaasti jotta koira ehtii mukaan. Vielä se ei ole valmis näyttäviin superkulmiin.

Kierron kautta istu/maa/seiso onnistui hyvin kun otin käsimerkit avuksi. Mikä lie aivopieru ollut ja käsimerkeillä komennot oli selvästi nopeampia. Siitä on hyvä jatkaa. Hyppynoudot taas... Aargh. Hyppy onnistuu. Nouto onnistuu. Näiden kahden yhdistäminen tuotti liiallisia hetkellisiä vaikeuksia. Sisätiloissa ei ole ollut ongelmaa mutta jostain syystä ulkokentällä hyppynouto on nyt ihan outo ja uusi juttu. Niin vissiin. Noh, piirrustuspöydän eteen miettimään ratkaisuja ensi kertaa varten. Täytyy apparin kanssa alkuun tehdä.

Tänään lenkillä harjoittelin pelkästään pallolle haukuttamista. Se alkaa olemaan aika hyvässä kuosissa ottaen huomioon, että kyseessä on koira joka ei _ikinä_ hauku. Siihen nähden "heitämullepallonytheti"-haukkusarja on todella loistava saavutus. Nyt sitä haukkua alkaa tulemaan pelkästään siitä, että jännitän pallokättä eikä koiraa tarvitse kannustaa joka kerralla haukkumaan.

Ihanata ihanata

Ihanaa maanantaita <3

Tein heti aamusta jotain mitä olen lykännyt useamman päivän jo. Katselin BH-kokeita ja pohdin sopivaa päivää. Varsinaiseen koitokseen on useita kuukausia vielä aikaa mutta onpahan nyt sitten päivämäärä jota kohti treenata.

Tosin ei se treenaaminen pelkästään siihen BH-kokeeseen päädy. Tähtäimessä on kuitenkin mahdolliset startit jo syksyllä joten koko repertuaarin pitäisi toimia moitteettomasti jo käyttäytymiskokeessa jotta loppukesän voi sitten hioa suorituksia ja käydä noukkimassa sen koularin syksyllä... Niin vissiin :D

Kaveri yrittää patistaa toko-skaboihin mutta mä en kyllä taida lähteä. Voisin käydä Espoossa tekemässä "oikean" mölliradan leluilla mutta se tokon sellainen jäykkyys ja pilkunviilaus ei sovi minulle sitten yhtään. Jotenkin vanhana hevosihmisenä toko muistuttaa minua kouluratsastuksesta ja pk-puoli enemmän esteratsastuksesta. Siellä esteiden puolella osataan ottaa vähän rennommin kuin siellä kouluaitojen sisäpuolella...

Tänään taas treenaamaan. Nyt järeät aseet käyttöön, eli kokeiluun tänään menee takapalkka jäävissä sekä jatketaan kierto-käsky -jumppaa. Pakkohan sen koiran on jossain vaiheessa oppia. Noin kuukauden kuluttua meitä kutsuu tottispäivä jollon tarkoitus olisi, että meillä olisi haukku priima kunnossa ja toivon mukaan jäävät ymmärretty niin, että saisin apua siihen hitauteen. Pakotteita en halua käyttää koska koira selvästi ottaa paineita minusta muutenkin jo tarpeeksi. Tehdän hyvän ja kivan kautta ja toivon mukaan saadaan nätti tottis.

Mätsärikokemusta

Käytiin tänään HSKHn mätsärissä Ojangon hallissa. Koiria oli satoja, aikuisten luokassakin oli ~60 koiraa ja pikkupennuissa yli 70. Jumi oli mukana tukena ja turvana puolivuotiaalle Irma-staffille. Samalla sitten ilmoitin Jumin.

Irma oli ei päässyt sijoille mutta kehäkokemusta tuli ja tyttö käyttäytyi niin nätisti <3 Jumi oli punaisten aikuisten ykkönen mutta BIS-kehässä ei päästy jatkoon. Kehässä keskityin treenaamaan vapaana seisottamista. Vaikka kehässä joutui olemaan pitkään ja kehät venyi niin Jumi jaksoi hyvin sekä seistä, että juosta.

Jumin mielestä parasta antia koko päivässä oli kuitenkin riehuminen Irman kanssa sekä useiden kymmeneiden muiden koirien kanssa. Taas huomaan miten ihanaa on omistaa sosiaalinen koira. Sen kanssa on niin helppo mennä ja tehdä kun ei tarvitse pohtia, että jos naapuri päästää sessensä haistelemaan niin mitä tapahtuu.

Päivä oli kuitenkin pitkä enkä jaksanut aamulla raahata häkkiä joten koira "joutui" olemaan koko päivän kädessä mikä tarkoittaa, että minulla on tällä hetkellä ihan äärimmäisen väsynyt ja kuorsaava koira. Eipä tarvitse miettiä mitään iltalenkkiä...

Ihana talvi

Aamulla olisi tehnyt mieli jäädä peittojen suojaan sängyn pohjalle naatiskelemaan vapaasta aamusta kunnes muistin, että olin sopinut tapaavani ystäväni ja hänen koiransa Seurasaaressa aamusta. Eli siis ei muuta kuin, lämpimät vaatteet niskaan ja koira kainaloon ja auton nokka kohti Seurasaarta.

Hieman väsytti ja vielä autossa mietin, että voi kun olisin voinut jäädä ihmettelemään unimattia vielä hetken verran. Haukottelin taukoamatta kunnes kaarsin auton Seurasaaren parkkipaikalle ja tajusin mitä edessäni oli. Upea keli ja tyhjä jää.

Ei muuta kuin töppöstä toisen eteen. Keli oli ihanan tyynni, tuuli puhalsi sopivasti ja aurinko lämmitti. Koirat sai mennä vapaana suurimman osan ajasta ja minuakaan ei pelottanut ihan niin paljon kuin viime talvena... Olen siis aina inhonnut jäällä kävelemistä koska minua on lapsena opetettu ettei sinne ole asiaa. Viime talvena samainen ystäväni joka oli tänään talsimassa kanssani puhui minut ympäri lopputalvesta ja käytiin jäällä kävelemässä. Se oli hirvittävä kokemus, sillä vaikka jää kantoi niin jokaisella askeleella jään päälle nousi hieman vettä. Nyt sentään oli selvästi pitävä jää joten ei jännittänyt yhtä paljon. Kierrettiin pari kierrosta saari ympäri. Teki melkein mieli mennä kolmaskin mutta molemmilla oli muita suunnitelmia päiväksi ja väkeä alkoi olemaan sen verran paljon, että joutui pitämään koirat kiinni.

Tästä intoutuneen päätin kuitenkin, että huomenna aamusta lähden katsastamaan tuon Arabianrannan jään tilanteen ja kenties ensi viikolla lunta olisi jään päällä sen verran vähän, että päästäisiin potkukelkkailemaan Jumin kanssa Sipoon saaristoon.

Dobo-vimmailu jatkuu

Ilmoitin Jumin (taas) DOBO-kurssille Koirakoulu Kompassiin. Jos et ole vielä kokeillut koirasi kanssa niin suosittelen suuresti. Pitääkin laittaa tuo pallo ostoslistalle kotiin. Ainoa mikä mietityttää kotiin ostamisessa on pallon säilytys. Ajatellaan, että doboilen kolme kertaa viikossa (joka toinen päivä). Se tarkoittaa, että pallo on käyttämättä 4 päivää viikosta. En jaksa täyttää ja tyhjentää sitä joka kertaa varten mutten myöskään pysty säilyttämään sitä missään järkevässä paikassa asunnossa niin, että a) koira ei pääse siihen käsiksi tai b) se ei olisi jatkuvasti tiellä.

Tässä on ensimmäinen hyvä syy hankkia pieni koira! DOBO-pallon ei tarvitse olla 80cm korkea :)

Möllitreenit

Ja niin oli taas torstai ja kokeenomaiset treenit vuorossa. Jumi oli paikalle saavuttaessa jo "huonoilla" kierroksilla, eli sitä todella korkealla energiatasolla joka kohdistui kaikkeen muuhun paitsi siihen tekemiseen. Lämmittelin muutamalla kierrolla mutta koira lähti omille teille pari kertaa joten päädyin tekemään "perusjumppaa" eli istu / maa / seiso.

Meitä oli alkuun vain kaksi joten paikallaolo oli melko väljää. Seisoin selkä koiraa päin ja nahkakasa otti ja lähti minuutin kohdalla. Napakka palautus jonka jälkeen se oli nätisti loppuun asti. Seuraaminen meni ihan ok, kulmat suht tiiviit (kauhia keskittyminen omaan kehoon kun tulee käännöksiä), täyskäännös ei mennyt niin hyvin kun olisin halunnut. Jäävät taas perseestä ja koira enteilee sivulletuloa. Lopuksi kävelin vielä BH-kaavion läpi, ihan ok mutta koiran vire oli selvästi matalammalla.

Tehtiin vielä "tottis" paikallamakuu, eli koira sivuummalle, minä siitä hallin toiseen päähän ja koirakko keskelle treenaamaan. Hyvin pysyi sen ajan kun piti, nou problems. Lopuksi vielä seuraavan "möllitokoryhmän" kanssa yhteinen paikallamakuu ja siinäkin pysyi koko ajan vaikka tuttu kaveri nousi.

Nyt onkin sitten jäävien sulkeiset koska tästä ei muuten tuu yhtään mitään. Tässä vielä video eilisestä seuraamisesta.

Ulkomaailmalle käypi tie

Tai sitten ei. Hotellit on varattu erinäisiin rientoihin (näyttelyihin) keväälle ja kesäksi. Laivamatkatkin katottu. Näyttelyjärjestäjät vaan ei tahdo vastata ja minua ahdistaa ihan hieman nuo rokotussäännöt.

Kaikissa maissahan on omat rokotussäännöt (vrt. tuonti-/vientisäännöt Suomessa). Nämä ovat Suomessa luettavissa EVIRAn sivuilla. Näyttelysäännöt (rokotusvaatimus näyttelyissä) saattaa kuitenkin poiketa maan tuonti- ja vientisääntöjen kanssa. Ilmeisesti. Kai. En tiedä kun kukaan ei vastaa. Olen ymmärtänyt, että joidenkin maiden näyttelyiden rokotusvaatimus on se, että kaikkia rokotteita pitää uusia vuoden välein. No se nyt ei ole ongelma sillä vaikka meillä tämän vaatimuksen mukaan olisi mennyt rokotukset umpeen niin ehtiihän ne aina uusia. Paitsi, että luoja tietää mikäli haluavat myös sen tehosteen jos edellinen rokote on mennyt "vanhaksi". Aargh sanon minä. Ehkä kiikutan koiran eläinlääkärille vähintään pariin kertaan rokotettavaksi jotta varmasti kaikki ruiskeet on annettu. Kun itse vielä kaiken kukkuraksi vastustan henkeen ja vereen liiallista rokottamista niin tuntuu ikävältä "rokottaa turhaan" koiraa ainoastaan sen takia, että näyttelyt näin vaati.

Helpointa olisi toki jos nämä näyttelyjärjestäjät suostuisivat vastailemaan sähköpostiin. Onhan tästä jo melkein neljä päivää sitten kun laitoin sen sähköpostin...

Erehdyin hiukan shoppailemaan eilen kun jäin pohtimaan Jumin mahdollisia vauvoja (odotettavissa viikolla 6) niin pitihän niille katsastaa mahdolliset pentupanta-kuosit valmiiksi. Ja lähtihän se lapasesta sitten siitä. Yhdestä kuosista alla kuva. Kuoseja taisi tulla yhteensä ~6kpl...

Sarjassamme amstaffini hauskat tavat osa 532

Koirani rakastaa nukkua aamuisin. Jos viikonloppuisin nukumme myöhään niin tiedän, että vaikka herään "myöhään" niin Jumi varmasti kuorsaa vierelläni ja todennäköisesti jatkaa sitä kuorsaamista vielä tovin sen jälkeen kun olen herännyt.

Arkiaamuisin herätyskello soi siinä puoli kuuden aikoihin ja jos se minulle on tuskaa niin se on todellista tuskaa koiralleni. Tosin Jumi ei jää sänkyyn nukkumaan jos herätyskello herättää kuten voisi kuvitella laiskan koiran tekevän. Ei, tämä herra raahaa itsensä (nimenomaan raahaamiselta se näyttää!) ulko-oven eteen johon hän lysähtää kasaan ja jatkaa siinä kuorsaamista. En tiedä miksi se näin tekee koska itsehän jäisin kyllä mielelläni peittojen alle nukkumaan mutta kai koirani on jotenkin vinksahtaneesti sitä mieltä, että ehtii nukkua pidempään kun ei tarvitse siitä oven edestä enää kuin nousta niin on jo ulkona ovesta ja aamulenkillä.

Ja se onkin tämän rodun paras puoli. Koira on täydessä unessa ulko-oven edessä kunnes panta otetaan käteen ja käsky käy, että "nyt ulos". Koira ponkaisee pystyyn, valmiina lähtemään ja antamaan sinulle 110%.

Maanantaitreenit ja epätoivo

Pakkaslukemat natisi -15 asteessa kun (päättömästi) astelin kentälle. Olisi pitänyt luottaa siihen "perstuntumaan", että tänään ei kannata mutta kun tekee mieli treenaa niin minkä sille mahtaa. Olin päättänyt tehdä pari pidempää seuraamista, kulmia muutama ja kierron kautta pysäyttäviä liikkeitä  molemmilla kierroksilla.

Seuraamisessa alkaa olemaan vire ja tahto oikeassa kohtaa mutta se onkin ainoa kohta joka toimii. En ymmärrä tuota koiraa. Tuntuu kuin se mielummin arpoo käskyt kun oikeasti ne kuuntelee. Istu, maa, seiso. Toimii koska vaan kun ei ole suorittamassa samanaikaisesti toista liikettä. Piilokierron kautta maa-käsky yleensä aiheuttaa istumista, istu-käsky maahanmenoa jne. Eniten itseäni ärsyttää se, että koira on selvästi epävarma. Kyse ei voi olla käskyjen "osaamattomuudesta" mutta jostain syystä koirasta selvästi kumpuaa pieni epävarmuus kun alla on liike ja siltä pyydetään toista liikettä. Tämä sama ongelma toistuu selvästi jätöissä jossa pyydetty liike on hidas jos sitä tapahtuu ollenkaan.

Loppujen lopuksi hinkkasin sitä kierrä-maa / kierrä-istu / kierrä-seiso -käskyä niin paljon, että sain molemmilla kierroksilla kaksi tyydyttävää suoritusta jokaisesta liikeestä. Ihana kuitenkin huomata, että koira tekee mielellään työtä ja, että on löytynyt palkka josta koira oikeasti palkkautuu.

Kevättä odotellessa (ja lämpimämpiä treenikelejä!)

Ostosvimma

Pitkästyttävät työpäivät tuottavat tulosta ainakin koirakrääsän hankkimisessa. Panta-into ei ota laantuakseen. Tänään lähti tilaukseen uusi pinkki-tähti-panta PoPDogilta. Kyseessä on tässä kuvassa vasemmalla oleva kangas:

Siitä tulee taas NIIN hieno aivan kuten kaikista Jumin PoPDog-pannoista. Suosittelen!

Lisäksi pitää kipaista illalla nopeasti kotiin ja ottaa mitat koiran kaulasta. Päätin vihdoin tilata SEN pannan. Olen pitkään himoinnut valkoista nahkapantaa "sunnuntai-kävelyille" eli periaatteessa vähän hienompaa edustuspantaa. Nyt löysin (tai siis teetän) sen Jumille kaulapannat.net -verkkokaupasta. Sillä on sitten hyvä lähteä edustamaan myöhemmin keväällä ulkomaille ;)

Lupaan lisätä kuvia valmiista tuotteesta jahka saan sen edes tilattua.

Maalla on niin mukavaa

Voi kumpa myyntiin tulisi juuri nyt SE talo jota olen odottanut viimeiset pari vuotta. SE talo jossa on iso piha joka rajaa metsään. Ei naapureita. Vanha rintamamiestalo joka kuitenkin vielä hyvässä kunnossa. Pari omenapuuta ja pieni puutarha. Koira(t) olisi niin onnessaan.

Tällä hetkellä pohdinnassa on pitkälti toisen koiran ottaminen. Itsestäänselvyys on, että seuraavakin koira tulee olemaan uros mikäli se on amstaffi. Kaikki suurimmat käytännönongelmat on ratkottu (auto, raha, portit, yms) paitsi kahta suurinta kysymystä.

1. Missä se mun talo?
2. Onko nyt oikea hetki toiselle koiralle?

Viikonlopun aikana jotenkin silmät aukeni sille, että minulla on vihdoin kotona aikuinen koira. Koira joka vaatii mutta antaa. Treenit kulkee ja yhdessä on kivaa. Hermojakin oon saanut säästellä viimeisen puolen vuoden aikana kun tyyppi on vaan niin säyseä. Arjessahan Jumi on maailman helpoin koira; sille koti on siellä missä minä olen.

Tässä viikonlopun reissusta vähän kuvia, maalla kun oltiin niin koirakin sai painella vapaana. Ja sitähän se teki vaikka ulkona oli pahimmillaan -32 astetta. Pikkuisen varpaita paleli sillon mutta muuten tuo koira ei paljon takkia vaadi kun se puuhastelee niin paljon, että pysyy varmasti lämpimänä. Ja jos ei ihan pysy lämpimänä tuolla maalla niin tuollainen maastonakki varmasti pitää varpaat lämpimänä <3

Turku KV

Ihan järjetön viikonloppu ja kaiken kukkuraksi alkuperäinen teksti hävisi johonkin bittiavaruuteen?!
- 32 asteessa lähti auto kohti Turkua lauantaiaamuna... Melkein jätin väliin koko karkelot aamulla kun huomasin asteet mutta pakkohan se oli lähteä kun tiedossa olisi mukava päivä mukavien ihmisten ja koirien kera. ROP oli Royaltybolt Bling Bling.

Olen aina yhtä otettu jo pelkästään luokkavoitosta joten eilistä menestystä juhlistettiin illalla oikein kunnolla. Onnea kaikille muille voittajille ja tuloksiinsa tyytyväisille sekä kiitos mukavasta kehänlaitaseurasta. Erikoismaininta Petralle jonka ei tarvii syödä hattunsa ;) Iso kiitos Essi Sailomäelle kuvista (ja seurasta)!

VAL ERI1, SA, PU1, CACIB, VSP (tuomari Tiina Illukka)
"Tiivis, lihaksikas kokonaisuus. Kaunis kuiva pää, pienet korvat. Erinom. kaula ja ylälinja. Hyvin kulmautunut, Hyvä alalinja, kauniit liikkeet."

Tänpäivän "mölleistä"

Kiitos Sarkkikselle kuvaamisesta ja reeniseurasta (sekä toki liikkurille suurkiitos!)

Jotkut on meidät joskus ehkä nähnyt ja toiset mahdollisesti kuullut mun puurnausta koirani vireystasosta ja paskasta tottiksesta. Ei me vieläkään olla missään järkevissä sfääreissä (ainakaan oman halun ja toivon mukaan) mutta seuraamisessa alkaa jo olemaan ihan kivasti intoa (vrt. vuosi sitten sitä puuroa jota vedin perässä). Käännökset väljät, jätöt paskaa, edessäistuminen vino jnejne mutta ehkä tästä uskaltaisi kohtapuolin lähteä kokeilemaan beehååta. Ainiin ja tota hyppyä elkää arvostelko koska me ei tehdä tokoa enkä koiralle ole opettanu koko liikettä

Kissa ja sen koira

Laiskaa tiistaita

Ihanan laiska tiistai. Eilen oli tän vuoden ekat (oikeat) tottistreenit ja ehkä, just maybe, ollaan jossain kuosissa kevään mennessä.

Tein pitkälti seuraamiskaaviota, istumaan jättöjä, kiertämisiä ja kiertämisen kautta liike (istu / maahan / seiso). Näistä seisoi irtoi vasta kolmannella käskyllä... Ja eikun kotiin harjoittelemaan.

Torstaina olisi tarkoitus mennä häiriökoiraksi toko"kisoihin" ja mikäli sieltä löytyy ylimääräisiä käsiä niin otetaan vähän videoo et missä mennään. Käännöksissä on ainakin väljyyttä, seuraamisissa välillä. Jätöissä hidastelua.

Positiivista eilisen treeneissä oli kuitenkin eteentulo. Tein pari ja molemmat oli just precis suoria ja niin kiinni, että koiran tuntoviikset melkein kosketti housuja muttei ihan. Haukku vahvistuu kerta kerralta, kyllä siitä ihan hyvä vielä tulee :)

Kesän näyttelyitä suunniteltu ja ulkomaille lähtee karavaani ainakin kolme kertaa. Hotellitkin on jo varattu, enää puuttuu laivamatkat + koirien näyttelyilmoit... Halpaa kuin saippuaa.

Jälleen seuraamista

Harmittaa etten saanut ekaa kierrosta videolle, tässä jo hieman väsynyt koira eikä tarpeeksi taukoa välissä. Käännökset vajaita ja väljyyttä. Mutta se eka kierros oli melko bueno :)

Pieni urpå

Ajatella, että mun iso koira on joskus ollut näin pieni... Hyvää uutta vuotta kaikille tutuille ja vielä tuntemattomille! Kuvien oikeudet Kennel of Fianna.