Olen jossain ohimennen maininnut, että meille tuli vauva joulukuussa. Laskettu aikani oli siis 7.12 mutta Ruotsissa oli houkuttelevasti näyttelyt (Swedish Winner) samoihin aikoihin. Eipä tarvinnut pitkään ihmetellä kun Brion omistaja Siru kysyi, että ottaisko hän pojat mukaansa näyttelyihin.
Jumi oli mun hämmästykseksi näyttelyissä VAL ERI1, SA ja Paras Uros 2. Kaveri sai CACIBin eli nyt puuttuu enää se yksi cacib jostain ulkomailta (Suomestahan Jumilla taitaa olla kahdeksan cacibia). Toiseksi sijoittuminen ei sinänsä harmita kun tuli tuo cacib mutta olisihan se ollut kiva lisätä titteli koiran nimen eteen (+ se sertti jolla olisi valioitunut Ruotsiin).
|
Ruotsin Voittajassa |
Oltiin jo toisen kaverin kanssa sovittu kesällä, että lähdetään tammikuussa Liettuaan. Kippaskappas ja lapsi päätti tulla vasta joulukuun loppupuolella, kaksi viikkoa lasketun ajan jälkeen. Kuukausi myöhemmin olisi ollut lähtö mutta päätin, että koira saa reissata ilman minua. Anu onneksi sai matkakaverin ja niin Jumi pääsi tavoittelemaan cacibia Liettuasta. Ikävä kyllä paha karma Liettuassa jatkuu sillä koira tuli kotiin tyhjin käsin. Tänä vuonna sitten uusiksi! (kohtahan tuo koira onkin vetskuiässä, että sietäis tulla se cacibi ennen sitä)
|
Jumi Liettuassa |
Onneksi molemmilla kerroilla oli koiralla silti hyvät esittäjät (kiitos Siru ja Tuija) ja koira varmasti esiintyi niin hyvin kun pystyi. Minulla alkoi kunto juoksemiseen loppua jo Kuopiossa kun käytiin kolmen päivän turneella joten itseasiassa ihan tyytyväisenä jäin kotiin sohvalle kun koira kiersi maailmaa - eteenkin kun tiedän, että siitä pidettiin erittäin hyvää huolta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti