Viime viikolla oli hiljaiseloa treenirintamalla (perustreenit ja doboilut hoidettu toki) ja lähinnä keskityttiin lenkkeilemään ja selviämään arjesta kun minulla oli järjettömän kiireinen viikko muuten.
Viikonloppuna oli treenipäivä Tuusulassa, ei järisyttäviä uutisia muuta kuin, että mun nostattavan pakotteen opettaminen remmin kanssa on tuottanut väljän seuraamisen (voi jehna, oikeesti!). Maanantaina treeneissä sen näki niin selvästi ja mua niin pännii ettei oo tosikaan. Tänpäivän treenit meni jo NIIIN penkin alle, että päätin jättää remmin pois taas hetkellisesti.
Nyt ennen BHta tehdään vaan kivaa jne. Sain sunnuntaina ensimmäistä kertaa korjattua paikallaolosta lähtemisen. Jätin koiran vähän kylmään paikkaa (hyi minä) ja häiriön alle ja odotin. Jossain siinä ~7 min hujakoilla koira nousi ja juoksin paikalle tömistäen ja huutaen (koira liinassa ja liinan päässä appari). En koskenut koiraan vaan käskin maahan uudestaan. Odotin vajaat 3 min ja kävin vapauttamassa. Pyrin varmaan toistamaan saman treenin juuri ennen koetta.
Onhan tässä tapahtunut ja vaikka mitä mutta siitä joskus toiste, nyt on aika mennä nukkumaan.
Sen verran pitää tosin mainita, että kaikki Lauran pennut löysivät omat kodit ja voi vitsi ne on kyllä kaikki ihan sydänkäpysiä <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti