Niille jotka ei sitä tiedä niin meillä on lapsilukot kaikissa keittiön kaapeissa. Ei siksi, että meillä olisi lapsia vaan siksi, että meillä on Jumi.
Meillä on myös lapsilukko jääkaapissa, pakastimessa ja koirien kuivamuonakaapissa. Siinä koirien kaapissa lukko sijaitsee siinä reilun metrin korkeudella. Tässä ollaan eletty puolisen vuotta kyseisen kaappi+lukko yhdistelmän kanssa eikä ole ollut mitään ongelmaa.
Kunnes yhtenä kauniina päivänä kun tulin kotiin vastassa oli ylensyöneitä koiria. Puolikas säkki ruokaa oli uponnut koirien kitusiin. Kaappi oli jotenkin mystisesti auki ja epäilys oli heti miehessäni - olihan hän ollut viimeinen joka kaapilla oli käynyt. Huonosti laitettu kiinni mutisin ja siivosin raivona jälkiä. Viikko kesti ähkyä ja kun oli koirat taas palautunut oikeisiin mittoihin (Jumi esim. lihosi 5kg tämän episodin takia) niin tullessani kotiin oli taas kaappi auki. Tässä kohtaa tiesin, että kaappi oli varmasti ollut kiinni sillä olin varmistanut lukon pitävyyden ennenkuin lähdin töihin.
Uudesta ruokasäkistä oli syöty melkein puolet ja lisäksi koirat oli päässyt possukorva-varastoon ja syöneet noin 20-30kpl possunkorvia. Ja taas oli koirat muodottomia ja röhkivät menemään.
Tässä kohtaa mieheni tokaisi, että hän siirtää ja kiristää lapsilukkoa, että jos se koira oikeasti vaan osaa avata lukkoja. Kiistin koska mikä koira osaa avata lukkoja? No, mies kiristi lukkoa ja meni taas muutamia päiviä. Yhtenä päivänä tulin kotiin ja menin kaapille (tyytyväisenä, että oli pysynyt kiinni useamman päivän) kun huomasin, että kaapin vetimen ympäristö sekä lapsilukon avauskohta oli täynnä kynnenjälkiä. Se pieni Jumi-paskiainen tosiaankin oli yrittänyt jälleen kerran avata lapsilukkoa. Ja ihan vetämällä + painamalla hakasta. Käsittämätöntä... Onneksi lukko on sen verran kireä nyt, että se ei varmasti aukea koiran tassusta. Ainoa huono puoli tässä on se, että myös minun on järjettömän vaikeaa avata sitä...
Tässä vielä Jumi-paran taidonnäyte siitä miten häntä ei ikinä ruokita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti