Kun eniten vituttaa kaikki

Ärsyttävät eläimet.
En ole tainnut jakaa kanssanne miten järkyttävän huonokäytöksisiä koiria minulla on. Aivan suaatanan hankalia persläpiä jos niitä jättää yksin enemmän kuin kolmeksi minuutiksi ja aina se ei edes vaadi sitä yksinoloa.

Tässä viime aikoina on elämäni kokenut pientä muutosta sen suhteen, että meitä on taloudessa nykyään kaksi. Ainakin tilapäisesti. Mikä myös tarkoittaa, että tavaraa on aiempaa enemmän. Mikä myös tarkoittaa, että koirat on reuhkannut aiempaa enemmän.

Se alkoi viattomasti leipien viemisellä pöytätason takanurkasta. Se jatkui laatikoiden avaamisella. Siitä se eskaloitui laatikoiden purkamiseen (kun ne köytettiin kiinni kun niitä avattiin) sekä tiskipöydällä kävelemiseen ja yläkaappien avaamiseen.

Tavaroita on rikottu huolella. On entistä savipataa, lukuisia roskiksia, jauhoja, pastaa, riisiä, leipää ja hedelmiä. Ja siis älä luule, ettenkö ole tehnyt kaikkeni näiden estämiseksi. On teipattu laatikoita, siiretty syötävä purkkeihin ja siitä lasipurkkeihin. On siirretty, nostettu ja tikapuilla viety katonrajaan asti.

Paras taisi olla kun mies tuli kotiin ja laittoi viestiä minulle, että jauhoja on jokapuolella ja hellan päällä on jauhoisia tassunmerkkejä <3 Koirat.

Ei se varastaminen tai sotkeminen edes ole se ikävin puoli. Se ikävin puoli on se ripuli ja oksennus mitä näistä seuraa. Ette ikinä arvaa miten koira voi paisua hapanleivästä tai kuinka paljon oksennusta tulee kun koira on syönyt kilon risottoriisiä. Matot on oksennuksessa, päiväpeitto, koirien peti... Ainiin se peti. Muistatteko tämän postauksen missä päivittelin isoa petiä jonka ostin ja jota ei voi pestä missään? No se on nyt pussitettuna parvekkeella oksennuksen peittämänä koska minulla ei kertakaikkiaan ole tilaa pestä sitä missään. Helvetinperkele.

Mutta huoli pois, ei tämä tähän lopu. Röyhkeys kasvaa päivä päivältä. Touhusin eilen aamulla omiani ja olin kuulevinani miten kissanruokaa pistellään poskeen keittiössä kovalla vauhdilla. Kissathan syö hillitysti joten päätin käydä kurkkaamassa mitä siellä tapahtuu. No yllätys - siellähän se JumiJumpelo söi kissojen ruuat kovinkin tyytyväisenä... Mistä muuten tunnistaa Jumin? Kun tulin niin lähelle, että koira minut huomasi, laittoi kyseinen eläin korvat luimuun, silmät viiruiksi mutta perkeleen otus jatkoi syömistä.

Olen tottunut siihen, että tätä saattaa tapahtuu kun olen pois kotoa mutta, että koirat hyppii pöydillä kun olen parin metrin päässä. Tsiisuskraist. Lähden tästä kassakaappi-ostoksille ja ostan kaapin johon voin säilöä ruokatarpeet ilman, että niitä varastetaan joka päivä.

ps. kuvat eivät ole lavastettuja vaan koirat on otettu kiinni itseteossa. prkl.

Tarjoilija! Ruuassani on kuparia

Kuten olen varmasti joskus jossain maininnut niin koirani syö pääsääntöisesti Royal Canin Energy 4800 -kuivanappulaa. Sen saatavuudessa on kuitenkin ollut ongelmia viime aikoina kun tuote lanseerattiin uudestaan nimellä Sporting Life, Endurance 4800. Tämä on ainoa ruoka josta olen löytänyt 30% rasvan. Kaikki muut ruuat ovat lähinnä laihisruokaa tähän verrattuna.

Ideologiani on syöttää koirilleni vähän ja todella rasvaista ruokaa jolloin laatu korvaa määrän eikä tarvitse ruokkia useamman kilon aterioilla. Koirat syö liikkunnan mukaan 1-4dl ruokaa /päivässä.

Kun tosiaan tuota omaa RCn ruokaa ei saanut mistään niin kyselin M&Mn myyjältä mistä löytyisi ruoka joka olisi melkein tuossa samassa rasvaprosentissa ja silti ihan hyvää ruokaa. Olin itse selaillut noita merkkejä ja kaikki jäi siihen 21-25% rasvaan. Myyjä sitten suosittele Pure Natural Active -ruokaa. Ostin 12kg säkin ja menin kotiin.

Koirat söi tuota viikon ja ihan hyvältä vaikutti - paska ei muuttanut muotoaan eikä sitä tullut mitenkään järjettömän paljon. Kaikki hyvin siis. Kunnes seuraava viikko alkoi... Molempien koirien paska muuttui täysin oranssiksi. Ensin kuvittelin, että johtui jostain Frolicien syömisestä tai muusta vastaavasta koska ruoka ei ole (ainakaan minun silmääni) värjättyä. Mutta vaiva vaan jatkui.

Ihan mielenkiinnosta katselin sitten Pure Naturalin tuoteselostetta. En usko, että oranssi uloste tästä johtui mutta silmääni sattui kuparin määrä. Sitä on tuoteselosteen mukaan 81mg/kg!

Nopea kuuklaaminen kertoo, että koiran kuparintarve on 0,06 mg / elopainokilo. Tämä tarkoittaisi Jumin kokoiselle koiralle päivän tarve on 1,68mg. Sanotaan, että Jumi syö 300g kuivanappulaa päivässä Pure Naturalia = kuparia tulee elimistöön 27mg. Eli huimasti oli päiväntarpeen. Vastaavasti RCn Endurance -ruuassa kuparia on 15mg/kg jolloin Jumin elimistö saisi samalla ruokamäärällä 5mg kuparia. Viisi kertaa vähemmän kuin Pure Naturalin ruuasta.

Ruoassa oleva kuparin määrä ei vielä kerro, kuinka paljon kuparia koira saa ruoasta imeytettyä ja hyväksikäytettyä. Huonommin imeytyviä muotoja joutuu rehuvalmistaja lisäämään enemmän taatakseen "tasapainotetun" ruoan, kun taas hyvin imeytyviä tarvitsee lisätä vähemmän, mutta ne taas yleensä ovat kalliimpia käyttää. Rehunvalmistajalle se on lähinnä kustannuskysymys. Ruokapussin kyljessä komeileva luku ei siis vielä välttämättä kerro paljoa.

Silti syötän mielummin vähemmän kuparia kuin enemmän jos on pakko valita sillä tarpeettoman korkeat kuparipitoisuudet lisäävät maksavaurioiden (esim. Bedlingtonin terrierillä maksakirroosin) ja myös kroonisen aktiivisen hepatiitin (CAH) riskiä. On havaittu, että jos kuivamuonissa on 5 – 10 mg/kg kuparia, niin bedlingtonit saavat myrkytyksen (Tined ym. 1978). Kertokaa siis minulle mitä 81mg/kg tekee bedlingtonin terrierille?

Löysin interwebin saloista tällaisen toteamuksen:
- AAFCO:n suositus kuivamuonille on tällä hetkellä 7,3 mg/KAkg
- FEDIA Fin suositus koiranrehun kuparille on 0,72 mg/100 g kuiva-ainetta aikuisille koirille ja 1,1 mg/100 g kuiva-ainetta kasvaville pennuille. Lain määräämä maksimi on 2,8 mg/100 g ka. Eli vaihteluväli rehuissa voi olla 7,2-28 mg/kuiva-ainekilo. 

Joku voisi minulle vielä selventää, että jos laki sanoo, että maksimi on 28mg/ka kg niin miten ihmeessä PN -ruuassa sitä on yli 80?

Hampitohtorilla taas.

Jumi kävi hammaskontrollissa perjantaina Anidentissä.
Tuikattiin rauhoite koiran kankkuun, sain kahvilipukkeen ja tiedon, että kestää noin tunnin. Muutama rtg-kuva oli tarkoitus ottaa.

Palasin vähän jälkeen viiden katsomaan miltä tilanne näytti ja Jumi nukkui sikeästi herätepiikistä huolimatta. Kävimme läpi kuvat hoitavan eläinlääkärin Helenan kanssa. Paikattu hammas näytti semi-hyvältä. Hampaassa oli kulunut kiille paikka-aineen ympäriltä joka sitten tasoitettiin ja murtumapinnassa näkyi ihan pieni hiusmurtuma mutta sen kummempaa ei näkynyt röntgenkuvissa.

Poskihampaan paikka oli jälleen irronnut mutta hammas näytti hyvältä joten se ei vaatinut toimenpiteitä ainakaan toistaiseksi. Seuraava kontrolli on siis kesäkuussa 2015.

Loppusummaksi tuli piirun päälle 260e mikä on erittäin halpaa edelliseen asiakkaaseen verrattuna - sille sanottiin hinnaksi 2500e ja rapiat. Jos olen jotain oppinut tästä härdellistä niin on se, että koirien hampaista kannattaa pitää erityisen hyvää huolta sillä niiden hammaslääkärilaskut on aivan jäätävät.

Ainiin. Näyttelypossuillu ei ole tuottanut tulosta. Jumin paino on tippunut kesäkuun painosta -0,9kg ja lukema vaa'lla näytti perjantaina 28,3kg...

Jumi saikuttaa ja Brio haluaisi leikkiä