Terve koira on kiva koira

Perjantaina käytiin Pärnäsen luona Lahden Eläinlääkäriasemalla. Brio pääsi välikuviin ja Jumin toinen pentue (Villa Vappulan A-pentue) kuvattiin ihan virallisesti.

Jumin pennut saivat hyviä tuloksia (odotellaan niitä virallisia) ja liittoon lähtivät A / B -tasolla. Brion kohdalla minua jännitti aika melkoisesti koska olin itselleni luvannut, että rikkonaista koiraa en kotona pitäisi ja huonoja tuloksia saavan kanssa pitäisi harkita ainakin kolmesti, että pidänkö vai en.

Kun Jumi tuli minulle se olisi jäänyt kotiin vaikka olisi ollut E-lonkat (toki jos olisi kipuillut niin olisi vaihtoehtoja varmaan joutunut pohtimaan). Koirapaikat luonani on kuitenkin rajalliset ja Jumin myötä on tullut hyvin selväksi, että vaikka pääosin koirani ovat puhtaasti kotikoiria halu harrastaa on suuri ja koirat joita otan kotiini tulisi soveltua harrastamiseen. Siihen ikävä kyllä ei sovellu huonolonkkainen tai risalla etuosalla oleva koira.

Noh, siinä sitten seisoin ja odotin, että kuvat tulostuu näytölle. Ikinä ei ole aika tuntunut niin pitkältä. Pärnänen lausui kuvat 0/0 ja B/C. Se riittää minulle ja koira saa jatkaa eloaan luonani ja ainakaan terveystulokset eivät estä harrastamista. Puolen vuoden päästä katsotaan sitten miten viralliset kuvat näyttää.

Nuorikin väsyy

Viikonloppuna pikkukoira väsyi ensimmäistä kertaa ikinä lenkillä ja nyt tiedän, että silläkin koiralla on edes jonkinlainen raja jaksamisessa.

Oltiin pitkällä lenkillä lauantaina kaverin kanssa ja koska pe-la välisenä yönä oli tullut aika reippaasti lunta oli helppoa nähdä ettei meidän edellä kulkenut ketään. Eli ei muuta kuin koirat irti ja menoksi. Siinä kohtaa jossa kääntyi 6km lenkki kaveri kysyi minulta, että näinköhän mentäis koko kymppi. Hetken siinä pohdin, että jaksaako pentu mutta minua on niin helppo ylipuhua joten ei muuta kuin menoksi.

Siinä sitten kahlattiin kymmenen km reippaassa kymmenen sentin lumessa. Kahdeksan kilometrin kohdalla pentu alkoi hetkittäin hakeutua polvitaipeeseen ja yhdeksän kilometrin kohdalla ei noussut enää jalka raviin. Oli melkoisen väsynyttä porukkaa illalla.

Sen verran otettiin pennun väsyneisyys huomioon, että seuraavana päivänä kun tehtiin sama lenkki niin käännyttiin siinä 6km kohdalla. Lyhyemmän lenkin valinta ei johtunut ollenkaan omistajien kipeistä pohjelihaksista...

(saatatte huomata uudet pannat koirilla kuvassa... kyllä - oli M&Mssä Ratian pannat tarjouksessa joten oli pakko ostaa piNkit pannat)

Ekat terveystulokset

Olen unohtanut ihan hehkuttaa!
Jumin eka pentu Nala kävi luustokuvissa ja tuloksena tuli 0/0 B/B, selkä ok, polvet ok. Onnea omistajalle ja kasvattajalle!

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI41095%2F12&R=286

Ykköstulos taskussa on helppo hymyillä

Lauantaina oli "se" päivä.
Kilpailupäivä.

Ja minua ei oikeasti jännittänyt yhtään. Harmillista siksi, että ilmottauduin TOKO-kisoihin nimenomaan sen takia, että saisin purettua ja työstettyä omaa kilpailujännitystä. Laji ei ole oma eikä mitenkään tunnu omalta niin ehkä se osaltaan vaikutti siihen, että oli sellainen "hälläväliä" -tyyppinen suhtautuminen siihen suoritukseen.

Ja aika nappiinhan se meni. Ikävä vaan, että estehyppy (harjoittelin koko liikkeen sentään pari kertaa neljä päivää aikaisemmin) meni nollille. Koira ei pysähtynyt esteen taakse vaan valui minua kohti epävarmana siitä mitä siltä haluan. En ymmärrä kuka on muuten keksinyt, että alokasluokassa seisominen esteen takana olisi miltään osin mitenkään helppoa...

Lottorivi näytti tältä:
Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 10
Seuraaminen kytkettynä 10
Seuraaminen taluttimetta 9
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9
Luoksetulo 9
Seisominen seuraamisen yhteydessä 9,5
Estehyppy 0
Kokonaisvaikutus 10 (tästä mä olen niin ylpeä!)

Yhteensä 170p ja 1-tulos.

Eniten olen tyytyväinen siihen, että missään kohtaa minulle ei tullut mieleen edes, että koira olisi lähtenyt omilleen tai vire olisi laskenut kovinkaan paljon tai, että muutenkaan olisi mennyt persiilleen. Oikein tyytyväinen olen koiraan. Tuo estehyppy harmittaa mutta minkäs teet - en ole seisomista esteen takana harjoitellut kuin sen muutaman kerran ja koiran hakemista esteen takaa vain kerran.

Ehkä tästä intoudun ja lähden yrittämään koularia Jumille. Ehkä.

Dobokuvauksista päivää

Muutama viikko sitten minulle soitettiin Koirakoulu Kompassista ja kysyttiin jos Jumi suostuisi malliksi. No hetken keskusteltuani asiasta Jumin kanssa päätettiin, että Jumi kyllä suostuu (kuulema kunhan hinnasta sovitaan...).

Viikko myöhemmin oltiinkin Kompassin tiloissa kovin mallikkaana. On se kyllä ihana koira. Kaikinpuolin. Ihmismallina toimi minulle entuudestaan tuntematon nainen ja hetken aika hän yritti saada jotain kosketuspohjaa tuohon tykinkuulaan joka meni ja teki just mitä sitä huvitti. Lopulta sovittiin, että minä asetan koiran ja käsken sitä.

Saatiin kaikki kuvat otettua (ja muutama ekstra-liike mitä ei pitänyt edes ottaa). Käskin Jumin pallolle, annoin asento-komennon ja poistuin 10m kameran taakse koiran pysyessä siinä. Jumi toimi jopa paremmin kuin olin uskaltanut toivoa. Tuli paljon kivoja kuvia ja toivon mukaan onnistuivat. Kesällä tulee sitten painettu versio joten sitä odotellessa!