Kuten arvata saattaa olin näyttelyissä Liettuassa. Minä, Anu, Jumi, Brio ja Niki eli perusporukka nyt vaan yhdellä lisäkoiralla. Matka alkoikin todella lupaavasti kun keskiviikkona soiteltiin Anun kanssa, että koska tavataan ja missä. Varmistelin siinä satamaa vahvistuksesta kun _oikeasti_ tajusin mitä luin... Meidän siis piti matkustaa Hki-Tallinna-Hki (to aamuna sinne ja su iltana takaisin). Vahvistuksessa kuitenkin luki Tallinna-Hki-Tallinna. Itku kurkussa soitin TallinkSiljalle, että mitä nyt tehdään. Sain vaihdettua liput niin, että matkustimme myöhäisemmällä laivalla torstaina ja tulisimme kotiin maanantai-aamuna. Tästä lystistä sain myös maksaa 115e.
Päästiin kuitenkin matkaan ja menomatka sujui kuten aina - hyvinkin leppoisasti ekat 400km jonka jälkeen se on sellaista nuppineulojen päällä istumista, että "koska ollaan perillä". Pääsimme perille camping-alueelle josta olin varannut meille trailerin. Se oli sellainen vähän kostea ja pahalta haiseva traileri jossa asui meidän lisäksi muutama ötö. Luonto ja ötöt teki hetkittäin tiukkaa mutta selvisin kuitenkin hengissä. Siinä illalla kun tultiin paikalle niin käytiin myös uittamassa koiria kun raukat oli vain haikeana joutunut ikkunasta kattelee kun ajettiin Latvian rantojen ohi.
Meidän traileri jätti kenties hieman toivomisen varaa mutta onneksi järvi oli ihana ja raikas. Perjantaina käytiin pyörähtää kehässä ilman menestystä: Brio EH4, Jumi ERI-, Niki ERI-. Briolla olisi pitänyt olla isompi pää ja pyöreämpi selkälinja ja Jumilla lyhyemmät jalat. Ei muuta kuin koirat autoon ja järveen uimaan. Kävin myös itse heittämässä talviturkin vaikkakin nopea piti olla ettei pelastaja-Jumi tule ja hukuta. Brio ui nätisti vieressä eikä kiinnostunut mutta Jumin päähän ei mene, että en tarvitse pelastajaa joten se mielellään tulee sohimaan etutassuillaan.
Lauantaina meni astetta paremmin näyttelyissä, Brio ERI3, Jumi ERI3 ja Niki ERI2. Ei muuta. Sunnuntaina sitten oli Brio ERI3, Jumi ERI2 ja Niki ERI-.
Liettuassa on sillä tavalla hölmöä, että ainoastaan luokkavoittajat jatkaa pu/pn -kehään. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka esim. valiourosten kakkonen olisi huomattavasti parempi kuin junnu-urosten ykkönen niin ne eivät missään vaiheessa kisaa keskenään. Se luokkavoitto ja sitä myöden askel lähempänä ollut valioituminen jäi taas haaveeksi. Niki olisi kaivannut vain yhden luokkavoiton joka sekin jäi vain haaveeksi. Rumia koiria vastassa (enkä vaan väitä koska olen pettynyt tulokseen); typätyt korvat, läskejä ja ahtaita takaa sijoitettiin joka päivä ohitse. Junnu-urosten perjantai voittaja hylättiin lauantaina väärän purennan takia mutta voitti jälleen sunnuntaina. Sellaisia tuomareita tällä kertaa siis...
Kotimatka venytettiin niin paljon kuin ikuna pystyttiin - pysähdyttiin pitkäksi aikaa Latvian rannoille ja sen jälkeen Pärnun keskustaan syömään (mäkkäriiii!). Joskus yhden-kahden aikaan yöllä oltiin Tallinnan satamassa ja siinä sitten autossa epämukavasti nukuttiin muutama tunti ennenkuin kotimatkalle päästiin.
Sanokaa mun sanoneen, että Liettuan matkat jää tähän (paitsi jos löytyy joku perähikiän ryhmis josta voisi valioitua).
Mut hei mahtavia kuvia ainakin ;)
VastaaPoistaKiitos :) taattua kännykkälaatua kun ei ole järkkäriä matkassa mukana...
Poista