Ei voi kauhalla vaatia...

.. kun on lusikalla annettu :D

Keskiviikkotreenit

Eilen oli treenit taas Hyrylässä. Tehtiin pari kierrosta hyödyntäen Marian oppeja, eli maahan > jännite > haukulle vapautus. Vähän tuntui, että koira on epävireinen (= laiska). Ekalla kierroksella tein pitkiä seuraamisia tarkoituksena, että koira herpaantuu ja vire laskee. Siitä sitten ilma suurempia vippaskonsteja, heti kun tarjoaa kontaktia niin superpalkka. Saatiin muutama todella hyvä onnistuminen.

Tokalla kierroksella tein noutoa. Tajusin viime viikonlopun aikana, että koira ei ole koskenut edes noutokapulaan viimeiseen 6 kuukauteen. Taistelin koiran kanssa hetken kapulasta ja siitä käsky istumaan ja "vedin" koiran asentoon. Siitä palkka. Sen jälkeen koira apparin kanssa pidemmälle, hetsasin kapulalla, jätin kapulan meidän väliin ja käskin. Pientä viilaamista luoksetulossa / asennossa mutta muuten ihan hyvät noudot. Tein myös pari seuraamista josta ajettiin virheeseen ja siitä himmeä palkka.

Tottistreenien jälkeen käytiin ajamassa peltojälki. Jälkipelto oli reilu 30 cm ruohikon peitossa joten mitään nättiä jälkeä ei siihen tullut vaan lähinnä yksi iso vana. Jälkeä oli 300m, 6 kulmaa ja kaksi ~tunnin mittaista harhajälkeä. Harhajäljet oli siellä jäljellä vahingossa mutta hyvin se koira ne tajusi. Olin vielä kävellyt jäljen niin, että hajutunneli olisi mahd. katkeamaton joten se ajoi jäljen kuin juna. Minun pitäisi nyt vaan ryhdistäytyä ja opettaa se ilmaisu...

Maalimiehet haussa

Tiistaina oli hakutreenit. Olipahan treenit... huoh. Enemmän into kuin järkeä varmaan kuvailee meidän menoa parhaiten. Olin päättänyt kokeilla hieman hallintaa metsässä ja juoksuttaa koiraa minun ja maalimiehen välillä.

Kolme maalimiestä, kaikki valmiina. Ekalle pistolle meni kiemurojen kautta mutta löysi. Maalimies palkkasi ruualla, minä kutsuin takaisin, pistin koiran liinaan ja maalimies hetsasi palkalla. Kävin hakemassa koiran ja maalimiehen.

Toka maalimies oli kallion takana. Koira ei löytänyt vaan alkoi tämä kuuluisa höntsäily. Se juoksi ympyrää ja kohelsi enemmän kuin yritti oikeasti hajulle. Lopuksi pyysin maalimiehen antamaan ääniavun. Palkkauksessa sama homma kuin ekalla.

Kolmas maalimies oli todella syvällä, ~50-60m. Jumi teki ekan hallitun piston mutta ei irronnut tarpeeksi syvälle, maalimiehen arvion mukaan kaarsi takaisinpäin vajaa 10m ennen piiloa. Otin koiran takaisin keskilinjalle ja pieni ääniapu ja uusi lähetys. Suora pisto maalimiehelle ja palkkaus sama kuin aiemmilla.

Ensi kerralla on pakko ruveta työstää tuota hajutyöskentelyä. Täytyy toivoa, että olisi suht tuulinen päivä jotta päästään tekemään hajumuistikuvia ja kenties jopa vähän tuulityöskentelyä. Mutta koira oli kyllä niin tyytyväinen taas hakumetsässä ettei tosikaan. Eikä ihme, onhan se siistiä kun metsästä löytyy ihmisiä jotka ruokkii :)

Aamupaskan vaikeus

Oikeasti välillä tekisi aamuisin vääntää koira solmuun johonkin lähimpään puuhun. Mikä siinä on, että juuri ne aamut kun on kiire ja muutenkin myöhässä töistä niin koira panttaa.

Ihan niinkuin tänä aamuna. Minulla on vähän kiire töihin ja valitsen sen toisen aamulenkin niistä kahdesta jotka on vakiintunut aamulenkeiksi. Koira paskoo aina siihen samalle suoralle. Paitsi tietty tänä aamuna. Yleensä jos koira ei tee hätää perinteisellä aamulenkillä niin vien kotiin koska siinä tapauksessa sillä todennäköisesti ei ole edes hätä. Tänään se kuitenkin käveli peräsuoli niin pitkällä, että en tohtinut viedä sitä kotiin vaan kierrettiin vielä toinenkin lenkki. Matkaa tuli yhteensä sen pari kilometriä kun yleensä se lyhyt kilsa riittää.

Siinä sitten kävelet ja kiroilet koiraa joka ei vaan malta pysähtyä paskalle tai hätä "on vasta tekeillä". Eihän koira ymmärrä ihmisen kiirettä eikä se todellakaan auta, että kävelee koiran perässä kiroillen mutta minkäs mahdat... Odotan niin paljon, että pääsen maalle, omalle pihalle niin, että aamuhädät tehdään omassa pihassa eikä tarvitse "käyttää omaa aikaa" niihin aamutoimiin.

Muksat aksat

Jee, taas hyvä treeni alla.
Koira toimi kentällä jälleen hyvin, ei puhettakaan, että olisi sinkoillut mihinkään vaikka meinasi joissain mutkissa aiheuttaa mulle sydänpysähdyksen kun ehdin ajatella, että "sinne se nyt lähti".

Tehtiin ohjausharjoitusta kahdella esteellä ja putkella sekä keppejä. Kepeillä menee vähän pystyssä, en tiedä johtuuko siitä, että on niin kauan aikaa siitä kun viimeksi niitä teki tai, että onko vähän jumissa vai mikä. Ohjaamalla sain kuitenkin matalaa kulkemista. Hyppyharjoitus meni hyvin ja vielä paremmin kun sain ohjeita mitä linjoja kannattaa seurata ja miten koira kannattaa ajaa esteelle niin, että tekee tiukan käännöksen. Vitsi miten siistiä :)

Kotona ollaan siirrytty täysin käsiruokintaan, eli kaikki ruoka koiralle tulee minun ja tekemisen kautta. En ajatellut käyttää ruokaa vireen rakentamisessa mutta mielestäni koiran on hyvä ymmärtää, että tekemisen kautta minulta saa sen palkan. Ketjutus on oikea kun koira ymmärtää, että tekemällä minulle jotain saa se minulta jotain. Lisäksi saan luvalla hinkata ihan perusteknisiä asioita kuten luoksetuloa, kapulanpitoa ja sivulla pyörimistä. Miten siistiä! :)

Tottelevaisuutta Hyrylässä

Maria tuli jälleen kerran vetämään meille "tottispäivää" eli katsomaan miten ollaan päästy eteenpäin (tai ainakin toivon mukaan päästy eteenpäin). Maria on käynyt jo pari kertaa aiemmin katsomassa meidän perään, lokakuussa viime vuonna sekä tämän vuoden helmikuussa.

Tällä kertaa hiottiin kentälle tuloa. Olen Jumin opettanut haukulle mutten ollut koskaan ajatellut haukkua palkkana vaan liikkeenä. Nyt tehtiinkin maahanmeno josta vapautus haukulle ja se vaan toimii. Koiralla selkeä toimintamalli mitä sen pitää tehdä ja alkoi jo nostamaan itseään sen verran hyvin, että lähti ryöstämään haukulle. Eli tätä jatketaan ehdottomasti.

Seuraamisessa oli hyviä pätkiä ja minun tulisi olla iloinen koirasta jolla on ihan hyvä seuraaminen eikä aina vaan vaatia enemmän. Totuus on ettei amstaffin ja malin seuraaminen kuuna päivänä ole sama asia eikä siitä tule sama asia vaikka voissa paistaisi. Eli rennompi ote siihen hommaan ja lupa tyytyä koiran suoritukseen kun se suorittaa täysillä eikä kertakaikkiaan pääse siitä korkeammalle.

Jumille kokeiltiin ruoka vs. saalis ja täytyy kyllä todeta, että tuo koira on täysin saaliilla käyvä. Ruoka on ihan jees teknisissä asioissa mutta ei se kyllä sitä nosta millään tavalla (kokeiltiin niin, että ruoka olisi "takapalkkana"). Pallo saa sen innostumaan.

Käytiin myös läpi tapahtumaketju kun koiralla keskittyminen herpaantuu, eli jos (ja kun) viretila laskee millä se nostetaan takaisin. Pakotteet olisi nopea tie mutta olen hyvin iskostanut sille laskevat pakotteet joten se työ mitä ne nostattavat pakotteet vaatisi niin ei ole mielestäni sen arvoista. Ei päästy tätä asiaa varsinaisesti kokeilemaan koska Jumi pysyi sen verran hyvin vietissä. Tarkoitus olisi kuitenkin opettaa koiralle toimintamalli, eli jos/kun viretila laskee jatketaan liikettä ja odotetaan, että koira itse korjaa itsensä. Siitä palkka ja himmeet bileet. Eli opetetaan koiralle ensin mitä siltä halutaan. Itse olen sitä mieltä, että tämä lähestyminen asiaan kantaa pidemmällä kuin remmistä nykiminen (eteenkin kun sitä remmiä ei ole siellä kisoissa).

Kaikenkaikkiaan jälleen kerran antoisa päivä ja paljon hyviä juttuja kotiin vietäväksi.

Mistä tietää, että on hyvä treeni...

... kun kotiin tullessa suihkussa irtoaa kilo hiekkaa!
Kulmat alkaa näyttää kulmilta mutta viretaso edelleen huono. Nyt tehty töitä niin, että mikään ei tapahdu (autosta ulostulon jälkeen) ennenkun koira haukkuu. Harmittavasti sää nyt on sen verran painostava, että pitkiä kierroksia ei viitsi tehdä mutta pikkuhiljaa edetään.

Sain myös leikittää yhtä 3kk vanhaa dobberipoikaa sekä yhtä vuodenikäistä dobberipoikaa ja -tyttöä sekä näiden äitiä :) Painavat vähän enemmän kun toi oma ja vetävät vastaan paljon vähemmän!