Aamulenkiltä

Aamut Arabiassa on niin kauniita



Agilityä

Valmistellaan kisoja varten. Lauantaina lähdetään mahdollisesti korkkaamaan agi-ura mölleihin. En osaa sanoa lauantain aikatauluista mitään joten en ole vielä päättänyt mennäänkö vai ei. Koira ainakin tykkää ja pikkuhiljaa oma ohjaaminen alkaa olemaan koiran tasolla.

Ainiin, ja Jumin spondyloosi-lausunto on näkyy nyt Jalostusnetissä. Onpahan sekin maksettu ja lisätty sinne. Puhdas oli (onneksi).

Tottissemma

Niin hyvä fiilis edelleenkin eilisestä tottissemmasta. Maria Arfman tuli pitämään meille päiväksi semman ja minä tuttuun tapaani vein meidän ikuisen ongelman hänelle. Eli vire, sen nosto ja kestävyys.

Oli hiukan nolo tunne kun oltiin käyty läpi kaikkia asioita etukäteen ja kun tuli meidän vuoro niin Maria kysyi, että haukkuuko se. Siihen minä, että "ei hauku, ainakaan jos ihminen narun päässä". Olen saanut Jumin haukkumaan jos se on tolpassa mutta en ikinä toisen ihmisen kädessä. Siinä sitten Maria nappasi koiran ja mä en ehtinyt kuin hieman härnäämään kun Jumi päästi ekan haukun. Ei ollut mikään ongelma vissiin enää. Haukun kautta vireen nostamista ja siitä liikkeelle. Tekniikkahan siinä hajosi mutta ei se haittaa.

Meidän tekninen osaaminen on siinä pisteessä missä se voi olla ilman hyvää tunnetilaa. Nyt haluan sitä tunnetta siihen ja tekniikka saa kärsiä. Sit kun tunne on oikea voin lähteä korjaamaan tekniikkaa taas.

Tehtiin molemmilla kierroksilla tuota oikean tunnetilan hakemista ja varsinkin tokalla kierroksella seuraaminen jo alkoi sujumaan. Voi sitä tunnetta kun koira polkee kuin showponi vierellä :)

Noutoja tehtiin tokalla kierroksella vähän, lähinnä meidän ongelma on (jälleen kerran) vire. Kapulaan haettiin lisää virettä leikkimällä kapulan kanssa ja se tuottikin ihan hyviä tuloksia.

Tästä on taas hyvä jatkaa.

Ei näin maanantai-agia

Tässä on teille mallia miten maanantaisin vedetään agia. Eli siis mallia miten EI pitäisi tehdä. Kaksi ekaa kierrosta meni ihan ok, tällä kolmannella jota videoitiin niin meni sit kaikki niin väärin kun voi... Mut julkinen nöyryytys videon muodossa ehkä muistuttaa ens viikolla ja ohjaaja on vähän skarpimpi sit (ja koirakin voisi olla vähän terävämpi eikä tippuilla puomilta).

Koirani viikonloppu Rakveressa

Oheisessa videossa Jumin kohokohdat viikonlopusta. Ikävä kyllä ulkona oli sen verran märkää ja ilkeän pimeää ettei koiria metsässä voitu juoksuttaa mutta hotellihuone toimi hyvänä leikkialustana.

Rakvere 20-21.10

Olipahan viikonloppu (ja vihdoin kotona!). Satoi koko viikonlopun joten Rakvere kaupunkina jäi kokematta mikä on harmi koska vaikutti erittäin ihanalta ja lämpimältä kaupungilta. Mikäli suuntaatte sinnepäin voin täydellä kympillä suositella Villa Theresaa hotelliksi sillä oli äärettömän siisti ja palvelushenkinen pieni hotelli. Hintakin oli reilu ja koirat viihtyi. Ihana paikka tammimetsän keskellä.

Näyttelyissä oli menestystä (reippaasti) yli odotusten. Lauantaina Jumi pötki itsensä PU1, CAC, ROP ja sertin ansiosta valmistui EE MVA (Eestin muotovalioksi). Ryhmässä sijoittuminen kolmanneksi kruunasi päivän. Siellä se Jumi taaperteli kaikenlaisten terriereiden seassa tuomarin mielestä niin hienosti, että sija tuli. Tuomarina oli Dodo Sandahl, Ruotsi.

Sunnuntaina Jumi oli Christian Stefanescun mielestä myös ROPin arvoinen. Serttiä ei otettu vastaan ja kiire laivaan esti ryhmiin jäämistä (mikä harmittaa toki). Tästä on kuitenkin hyvä taas jäädä hetkellisesti näyttelytauolle.

Iltakävelyllä

Jotenkin nautin kovasti syksystä ja syksyisistä keleistä. Koiranulkoiluttajat jää sisälle puudeleiden kanssa ja ulkoilureitit jaetaan ainoastaan sen satunnaisen lenkkeilijän kanssa. Kohta pääsee taas tekemään keskustalenkkejä koira vapaana kun kaikki muut värjöttelee sisätiloissa. Parhautta!

Treeneissä

Niin tyypillistä. Agitreeneissä harjoitukset meni niin ja näin. Sit kaikki lähti kotiin ja mä jäin tekemään kokonaista harjoitusrataa yksin. Kaksi kertaa putkeen virheittä. Eikä kukaan todistamassa.