Hifin luonnetesti

Tajusin yhtenä päivänä, että Hifin luonnetesti ei löydy internetin syövereistä. Täytyyhän sen siellä olla joten tässä siispä Hipihimpulan testi olkaa hyvät.

Toimintakyky, +1a Kohtuullinen
Terävyys, +2 Suuri ilman jälj. jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu, +3 Kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu, +3 Suuri
Hermorakenne, +1b Hermostunein pyrkimyksin
Temperamentti, +1 Erittäin vilkas
Kovuus, +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys, +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus, +++ Laukausvarma
Yhteensä 153

Jumin joulupennut

Koska olen ollut niin laiska päivittämään en ole muistanut myöskään päivittää Jumin joulun alla syntyneistä pienokaisista.

Korpihillan kenneliin syntyi 25.12 seitsemän iloista kaveria - kaksi urosta ja viisi narttua. Värejä sieltä tuli mustasta punaiseen erinäisillä valkoisilla merkeillä. Pennuista voit lukea lisää täältä.

Pentueen tiedot löytyy jalostusnetistä tästä linkistä.

© Korpihillan

Vihdoin sibbi

Joskus vuonna 2013 lähti ajatus siitä, että olisipa kiva jos koirani saisi C.I.B muotovalion arvon. Siitä ajatuksesta lompakko keveni, mielenterveys lähti ja autoon kertyi tuhansia kilometrejä.

Mutta.
Nyt se on vihdoin saavutettu. Marraskuussa 2017 Tarton kansainvälisessä näyttelyssä Jumi pokkasi viimeisin tarvittavan cacibin ja on näin ollen vahvistusta vailla C.I.B <3

Tietyllä tavalla haikeaa koska nyt ei sitten ole ketään jota voisi pyöräyttää kehissä mutta onneksi Jumi täyttää syksyllä sen pappa-ikään vaadittavan kahdeksan niin päästään veteraanikehiin piipahtaa.

Paljonko rahaa jonkun hassun cacibin metsästykseen sitten meni? No paljon. Ihan helvetin paljon. Mutta kaikki ne reissut ja muistot, kamalat hotellit ja parhaimmat puistot. Ei sellaisia muistoja voi mitata rahassa. Jos joskus saan koiran jota kehässä kehtaa esittää niin aivan varmasti lähden uudestaan yrittämään samaa.

Jos ei yritä ei voi epäonnistua

Kuten osa tietää Brion kanssa harrastetaan suojelua. Jostain syystä en koe hirveää tarvetta julistaa tätä asiaa maailmalle koska laji itsessään herättää mielipahaa osassa koiraharrastajissa jonka lisäksi rotu itsessään tuo oman säväyksensä. Jos ihan rehellisiä kuitenkin ollaan niin amstaffi on varmasti tyhmin valinta jos haluaa suojelua harrastaa. Toki tämä varmasti on yksilöstäkin riippuva mutta noin yleisesti rotu jonka historiakin perustuu siihen, että sen ei kuulu osoittaa aggressiota ihmistä kohti niin se ei tule koskaan olemaan hyvä kaksiviettinen suojelusesse.

Siitä huolimatta harrastan Brion kanssa suojelua. Tai no, maalimiehen kanssa hakataan päätä seinään koska kerta näin pitkälle ollaan päästy niin ei luovuteta ennenkun se IPO1 on plakkarissa. Syksyllä otin härkää sarvista ja lähdin kokeilemaan oman seuran kisoihin.

Sää oli kuin morsian eikä todellakaan meidän puolella minkä (ehkä) pisteistä huomaakin. Vettä tuli kun aisaa koko suorituksen ajan ja meinas usko loppua jo ennenkun päästiin paalulle pellolla. Jälki meni kuitenkin ihan kivasti, ei ongelmia. Tottiksessa koiran hengaili mukana kuin märkä rätti - ei mennyt liikkeestä maahan, ei myöskään hypännyt estettä kumpaakaan suuntaan eikä mennyt maahan eteenmenossa (meni kuitenkin eteen eli voitto sinänsä). Paikallaolossa olin jo niin vihainen, että koirakaan ei tohtinut sieltä nousta. Ensi vuonna otetaan uusiks mielellään sellaisella kelillä että Brion kassit ei kastu.

A96 B55 C70 yht 221 (= pistemäärä sinänsä riittäisi tulokseen jos ei tuo pirunsaatanan tottis olisi noin paska). Ja lisätään tähän vielä se, että Brio on ainoa amstaffi suomessa joka on suorittanut koko kokeen hyväksytysti vaikkakin pisteet ei riittänyt tulokseen.

Ensimmäinen kuva © Jari Ananin. Loput kuvat © Pia Ananin

  

   

Mainiot mainoskasvot

Jumi ja Brio oli viime vuonna parissa mainoskuvauksissa ja niiden helmiä on nyt sitten vihdoin julkaistu. Noise Fear Buddies löytyy Facebookista ja he julkaisivat tämän videon sekä tämän videon. 

Kuvauspäivät oli jänniä omistajan mielestä, ei niinkään koirien mielestä. Nuo yhteiskuvaukset oli haastavimmat kun vierekkäin oli leikkaamattomia uroksia liuta ja amstaffi ei rotuna tunnetusti ole mikään maailman leppoisin samaa sukupuolta olevia vastaan. Onneksi Jumi on fiksu kaveri ja kun on tehtävä niin se tehdään eikä käydä ihmettelemään mitä vierellä on. Brio ei tehnyt yhteiskuvauksia kuin Jumin kanssa kun se on vähän yksinkertainen ja kahden koiran ohjaaminen yksin on ihan riittävän haastavaa ilman vieraita koiria.

Vähän temppuja tuli opeteltua näitä varten myös mm. pään laskeminen ja nostaminen maasta (kuten tokassa videossa näkyy ihan liikkuvana kuvana). Kyllä vanhakin koira uusia temppuja oppii :D

 Tässä vähän kuvasatoa, kaikki kuvat ovat © Noise Fear Buddies

Kivikova kives (edelleen)

Otsikkohan sen jo kertoo. Natolla on edelleen kova kives eikä silleen hyvällä tavalla (hard balls) vaan sillä huonolla ja kipeällä tavalla.

Käytiin viikolla eläinlääkärissä hakemassa piiiitkä antibiootti-kuuri. Kivekseen kun kuulema menee vähän huonosti suun kautta otetut lääkkeet niin sai sitten varuiksi kolmen viikon kuurin + kipulääkkeet. Se olikin tarpeen sillä kaveri on repinyt hampaita irti urakalla - eikä sitäkään sillä hyvällä tavalla. Yläkulmuri ja pieni ylähammas on lähtenyt ja irtilähteneiden hampaiden perusteella eivät ole olleet valmiina lähtöön. Meillä on siispä myös ensi viikolla hammaslääkäri. Ihanan halpaa.

Kasa terriereitä

Hifi kävi viime vuonna SmartDogin pentupilootissa jossa viimeisteltiin testi. Nyt tuli uusi kutsu, haluavat varmistaa viime vuoden tuloksia ja katsoa onko ne edelleen paikkaansa pitäviä. Laitan siitä pidemmän postauksen sitten kun ollaan käyty ensi viikolla.

Muuten kaikki hyvin eläinlandiassa - valkoista vappua vietetään niinkuin vissiin kaikkialla muuallakin.

Mikä tämä on?! Eilen just laitoin uudet nurtsinsiemenet maahan kun oli aurinkoa ja lämmintä!

Kova kives ja vähän karkailua

Tiedättekö sen tunteen kun koira vingahtaa ja sitä vaan tietää, että jokin on pielessä? Nato oli hyppäämässä sohvalle ja mies auttoi nostamalla takapuolesta. Mitä tekee koira? Vingahtaa oikein kunnolla. Pikaisen tutkimisen tulos oli, että koiralla on toinen kives aivan kivikova. Itse tietty säikähdin, että nyt on koiralla kiertynyt kives. Google ei ollut ystäväni tässä asiassa sillä en löytänyt mitään kiveskiertymisestä ja koirista. Ei muuta kun koira autoon ja Mevetin päivystykseen.

Nato raasulla oli kipeä kives

Mevetissä meidät otettiin vakavasti kun huomasivat miten kova kives on ja miten kipeä koira oli. Kives ultrattiin ja helpotuksena siinä kiersi veri normaalisti eli kyseessä ei ollut kiertynyt kives. Diagnoosi oli lyöttymä tai muu trauma jonka seurauksena sekä kives, että lisäkives oli todella turvonneita. Nato sai tulehduskipulääkettä (kiveksen tulehdusarvot oli ok mutta crp oli ylärajoilla) ja pääsi kotiin. On se kives edelleen melko kova joten pentu pysyy tarkkailussa.

Nämä karkailut sitten... Hifiltä on evätty kokonaan ulkona liikkuminen paitsi valvonnan alla. Iltaisin tai pimeällä koira on ainoastaan valopannan kanssa pihalla ja valvonnan alla. Mehän paikattiin se verkko niin, että siinä on neljä kerrosta verkkoa päällekkäin ja alaosa on vedetty kivillä ja betonilla kiinni kallioon.

Uskoisi tuon pitävän yhden malinoissin

Ja kyllähän meidän askartelu piti koiran sisäpuolella - siitä kohtaa. Se pirulauta löysi toisen kohdan. Ja kolmannen. Kaveri käy systemaattisesti kokeilemassa kaikki väliköt, että mistä pääsee. Ja yhdestä kohdasta pääsi kun silmä vältti. Hifi oli jälleen karussa ja tällä kertaa 1,5h. Mies kävi sitä huutamassa ja minä lähdin autolla ajelemaan. Siinä autolla ajaessa muistin; silloin kun muutettiin nykyiseen taloon pistin miehen opettamaan koirille koirapillin kun sen luoksetulokäsky ei aina toiminut ansvatteihin. Soitin siltä istumalta miehelle, että mene pihalle ja puhalla siihen pilliin. Viisi minuuttia myöhemmin sain soiton, että Hifi oli kotona. Huh helpotus ja eikun auto kotiin ja viikonloppuja jatkamaan.

Pari tuntia myöhemmin soi ovikello. Oven takana oli muutaman kilometrin päässä asuva vanhempi nainen. Olemme puhuneet joskus ja tiedän hänellä olevan koiria. Mies tosin meni ovea avaamaan joten kuulopuheiden varassa tätä kirjoitan. Ilmeisesti Hifi on käynyt kahdesti hänen pihalla uhittelemassa hänen uroskoiralle. Tämä on sinänsä mielenkiintoista logiikkaa Hifiltä sillä jotta koira pääsee naisen pihaan on sen ohitettava pari-kolme koirallista taloa ennen sitä. Mies ei tajunnut kysyä, että onko naisen nartulla kenties kiima koska en keksi muuta järjellistä syytä, että Hifi lähtisi niin kauas vain uhittelemaan koiralle (kun niitä tosiaan löytyisi lähempänäkin).

Tämä oli herran viimeinen oljenkorsi. Minua haittaa se, että koira karkaa ja minua haittaa se, että se käy häiritsemässä metsässä asuvia elikoita mutta olen ollut sinänsä turvallisin mielin sillä, että se pahimmillaan tekee pahaa itselleen. Se, että tyyppi käy vieraiden pihoissa uhittelemassa ei vaan käy päinsä ja näin meillä on tätänykyään tyhjä piha ja hyvin tyytymätön Hifi. Mutta minkäs teet - pitää miettiä uusi jekkuja ja katsoa josko saadaan koira pysymään pihassa.